Eläinkohtaamisia

Minulla on vieläkin pari postausta pääsiäislomaan liittyen, jotka olen halunnut julkaista ja tässä niistä se eläimellisempi. Jos lintuja ei lasketa, törmäsimme (emme kirjaimellisesti) kahdesti villieläimiin matkalla Calgaryyn. Aika hyvä saldo kun tuntuu, että Suomessa ei juuri ikinä näe autolla ajaessa rusakoita tai lintuja isompia, mikä toisaalta liikenneturvallisuuden kannalta voi olla hyväkin.

Hirvien suojatie ilmoissa

Ensimmäinen kohtaaminen oli hyvää tuuria. Mieheni kysyi haluaisinko nähdä Banffin keskustan, jossa hän oli ollut lomalla joskus kauan sitten. Silloin hän oli oli nähnyt jopa hirven kaupungin keskustassa. Emmin kuitenkin asiaa ja ehdimme juuri mennä liittymän ohi kun päätin, että tietenkin haluan nähdä sen. Onneksi vähän matkan päästä tuli kuitenkin vielä uusi vähän pienempi liittymä samaan kaupunkiin. Olimme sitä tietä ehtineet ajella vähän matkaa kun bongasimme hirvet. En meinannut uskoa hyvää tuuria.

Hirvet aterioivat täysin tyyninä tien laidassa eikä meidän läsnäolomme vieressä tuntunut häiritsevän niitä lainkaan. Melkoisen kesyjä tapauksia.

Toinenkin eläinkohtaaminen oli onnekas sillä Golden kaupungissa päätimme hakea Tim Hortonsista kahvit ja käännyimme yhtä liittymää liian aikaisin. Liittymän jälkeen edessämme oli hiljainen soratontti, jossa näimme jotain vuohen sukulaisen näköisiä eläimiä. Molemmat ajattelimme niitä ensin maatalouseläiminä kunnes tajusimme ettei tontilla ole mitään aitaa.

Luulin niitä aluksi vuorivuohiksi, joita siellä myös elää, mutta kotona googlettelin niiden olevan paksusarvilampaita. Niitä oli kokonainen lauma ja nekään eivät juuri tuntuneet ihmisistä välittävät. Ne ylittivät teitä ja siltoja hiljakseen ryhmänä. Aina jos joku nuoremmista meinasi eksyä tai lähteä väärään suuntaan, haettii se päättäväisesti takaisin. Ketään ei jätetty jälkeen tai hylätty.

 Joskus toivoisin vielä näkeväni mustakarhun luonnossa. 

Se vasta siistiä olisikin!