POINT LONSDALE

Tuntuu ihan hassulta, että voiko elämästä nauttia näin paljon? Mikään ei toki ikinä ole täydellistä, mutta varmasti niitten samojen ongelmien kanssa voisi painia paljon kurjemmissakin puitteissa. 

Alkaa tuntua, että loma alkaa vetelemään viimeisiään kun jäljellä on enää 2.5 viikkoa vaikka normaalisti se olisi jo itsessään ihan kiva lomanpituus. Osansa siitä tekee se, että meidän pitää luovuttaa kotimme avaimet ensi viikon alussa. Sen tästä lomasta onkin tehnyt eriyisen, että saatoin nimenomaan palata siihen omaan vanhaan kotiin, jossa asuin ennen Kanadaan muuttoa. Siellä minulla oli koko ajan lähinnä koditon olo vaikka katto pään päällä olikin. Tuntuu siis todella haikealta luopua tästä taas, mutta.. Onneksi heti ensi keskiviikkona lähdemme kahdeksaksi päiväksi matkoille, mitä odotan sitäkin. 

Olen joulun ja koko joulunjälkeisen ajan ollut ihan supersosiaalinen ja viettänyt hirvittävän paljon aikaa päivittäin eri ystävien kanssa. Monilla on ollut paljon lomaa, joten kutsuja on arkipäivisinkin sadellut vaikka minne. Myös sää on ollut enimmäkseen todella hyvää. Jännä huomata miten oma ajattelukin on taas kiepsahtanut. 30 asteen päivät ovat niitä normaaleita, 40 asteen todella kuumia ja sitten kun on vaikka 23-24, huomaa valittelevansa kylmiä ja huonoja säitä. Se palauttaa aina vähän maanpinnalle kun miettii mitä suomalaiset tai kanadalaiset kaverini tuumaisivat jos facebookissa valittelisin säistä. ;) 

Rakastan merta ja uimista, mutta muuten en ole sinällään rantaihmisiä sillä en ikinä ota aurinkoa. Nyt parin viikon aikana olen kuitenkin ollut rannalla lähes päivittäin mikä on minulle ihan superharvinaista vaikka kotoammekin on rannalla matkaa tasan sen verran, että ylittää ison autotien. Nyt tuolla omallakin rannalla on tullut uitua paljon ja useita reissuja tehty muille rannoille. Eräillä ystävillämme on iso aurinovarjo, joten olen sen alla tyytyväisenä lueskellut kirjaa ja aina välillä käynyt vilvoittelemassa meressä. Yhtenä päivänä kokeilin ensimmäistä kertaa Stand Up Paddle Boardia eli suppausta. Se oli vieläkin hauskempaa kuin olisin osannut kuvitella.

Mitään erityisen ihmeellista ei siis kuulu, mutta tasaista nautinnollista elämää. Tänään jo vähän mietin, että miten tule sopeutumaan taas takaisin työelämään kun nämä eläkepäivät ovat ohi.. ;) Nyt elelen kirjaimellisesti eläkerahoillani, jotka minulle kertyivät kun työskentelin täällä. Sain Kanadaan muuton jälkeen haettua ne takaisin vaikka Australian valtio rokottikin niistä reilut 30% veroja. 

Postauksen kuvat ovat reissulta Port Lonsdaleen, jonka teimme uudenvuodenaattona päivällä. Kun tein postauksen reissustamme Mornington Peninsulaan, selitin kuinka Melbourne on ison lahden pohjukassa. Point Lonsdale on tämän ison lahden toisella puolella verrattuna Mornington Peninsulan alueeseen. Siellä on niemenkärjessä pieni majakka ja kaunista maisemaa. Kun kävimme, oli laskuvesi ja toisella puolella niemeä paljastunut hauska levä(?)alue. Tuntui hassulta kävellä sen kumimaisella pinnalla. Toisella puolella oli taas upea luonnonhiekkaranta missä oli paljon ihmsiä uimassa. Paikka on tunnettu todella voimakkaista virtauksista ja tuntuikin hassulta seistä nilkansyvyisessä rantavedessä, joka liikkui siinä kohdassa todella voimakkaasti sivusuunnassa tavallisten rantaapäin lyövien aaltojen sijaan. Ei ehkä turvallisin ranta, mutta oli todella kivaa nähdä tuo alue. :)