Kuulumisia

Sunnuntain avautumispostauksesta jäi ainakin itselleni hieman negatiivinen maku, ja ajattelin nyt kirjoittaa sellaisen yleisen kuulumispostauksen. Asiani eivät todellakaan ole huonosti vaan varsin hyvin. Stressiä on silti ollut ilmassa ja sen vuoksi tuntuu, että tunteenikin menevät melkoista vuoristorataa. Saatan ilostua ja innostua aivan pienestäkin asiasta aivan ylitsevuotavan paljon ja sitten taas pienikin vastoinkäyminen tuntuu kuin vuorelta.

Se sähköpostiviesti juttu on todella monimutkainen, mutta sekin alkaa selviämään. Olin todella yllättynyt omasta voimakkaasta reaktiosta ja luulen, että sekin oli aistittavissa postauksesta jonka kirjotin käytännössä heti sen viestin jälkeen. En pidä riitatilanteista mutten myöskään pelkää niitä. Taivun kompromisseihin ja haluan miellyttää, mutta tunnen myös omat rajani. Moneen asiaan saatan olla myös välinpitämättömän tuntuinen ja kohauttelen olkiani, mutta tietyt henkilökohtaiset alueet ovat minulle hyvin tärkeitä.  Varmaan aika yleistä. :)

Sunnuntaina nyrjäytin myös nilkkani. Se on turvoksissa ja siinä on iso mustelma turvotuksen alueella. Kävin tänään lääkärissä ja siellä sanottiin, että on vielä liian aikaista sanoa mitään ja käskettiin odotella pari viikkoa. Jos se on edelleen kipeä niin sitten uudelleen näytille ja mahdollisesti kuvauksiin. Nilkat ovat olleet aina heikot kohtani ja olen nyrjäytellyt niitä usein ennenkin. Toivon, ettei nilkassa mennyt vielä mitään enempää rikki vaikka aika paha rusahdus ja kipu on siinä on ollut.

Mutta sitten kaikkeen iloisempaan. :) Meillä on täällä kiva pariskunta vierailemassa ja he ovat todella eloisia ja hauskaa seuraa. Monta kivaa päivää siis tiedossa. :) Täällä on ollut myös todella kiva sää viimeiset pari viikkoa. Kylmää eli 14-18 astetta päivisin, mutta ne päivät ovat olleet todella aurinkoisia ja itse huomaan aina olevani todella paljon energisempi kun on aurinkoa. Vähän aikaa sitten sain myös kuulla todella iloisia uutia eräästä rakkaasta ystävästäni Suomessa. Olen todella innoissani asiasta ja maltan tuskin odottaa seuraavaa tapaamistamme!

Viikonlopun kuvia. Tänään jaottelin niitäkin ja siitä hyvä mieli kun muisteli miten ihana viikonloppu se oli :)

Ensi kuun Fidzin matkasta tulee varmasti aivan mahtava ja odotan sitä rentoutumisen, lämmön, kauniin ympäristön ja kivan kokemuksen vuoksi. Meillä on nyt yksi hotelli varattuna kolmeksi ensimmäiseksi yöksi ja sitten toisesta paikasta pariksi viimeiseksi. Siihen väliin jää vielä viikko ja sen suunnitelemme tekevämme saarihyppelyä.  Heinäkuussa on tarkoitus matkata Suomeen parin viikon lomalle ja sitä odotan myös todella paljon. Johan siitä on silloin lähes vuosi taas vierähtänyt kun siellä edellisen kerran kävin. Kivaa nähdä taas vanhempiani, Mammaani (=mummo) ja muita sukulaisia ja ystäviä. :)

Nyt kun loppu lähenee täällä Australiassa, niin pakko tunnustaa, että kyllä tulee ikävä! En edelleenkään haluaisi jäädä tänne lopullisesti, mutta kyllä yksi puolivuotta lisää olisi todella kivaa. :) Sunnuntaina meinasi iskeä kaupungilla kävellessä taas ihan hirveä haikeus Melbournea kohtaan.

Tuntuu joskus hassulta kirjoitella vaikkapa fb:ssä ystäville vähän samoja juttuja kaikille. Suomessa asuessa olin kuitenkin heihin enemmän yhteydessä ja olimme kaikki paremmin selvillä toistemme asioista, että sellainen yleisten kuulumisten vaihtelu oli vähäistä. En tiedä kiinnostavatko tälläiset postaukset (tai muutkaan ;) ) muita kuin minut blogin ulkopuolella tuntevia, mutta tämä siis ainakin teille ystäväni. ;) Muutenkin tuntuu, että haen ehkä uutta rajaa itseni ja blogin välille. Kaikkea ei kannata itsestään nettiin kirjoittaa, mutta en myöskään halua kirjoittaa kylmää blogia, jonka kirjoittajasta ei saa mitään irti tai kunnon mielikuvaa persoonasta.