Eteenpäin

Perjantaina oli leikkaukseni ja se meni tietääkseni hyvin. Torstaina tiedän enemmän kun näen taas kirurgiani. Vasen etusormi on nyt isossa paketissa ja lähellä kyynärtaivetta laastari kohdassa, josta ihoa otettiin.

Ensimmäisen päivän sormi ja sen viereinen olivat vielä tunnottomia puudutuksesta, mutta sen häivyttyä sitä on koskenut jonkinverran. Onneksi kipulääkkeet ja lepuutus auttavat. Ärsyttävintä onkin että joudun pitämään sitä koko ajan koholla, eli kantositeessä ta nukkuessa kahden tyynyn päällä. Myös sen käden muut sormet ovat nyt hyödyttömiä. Jos yritän käyttää niitä apuna vaikka farkkujen jalkaan vetämisessä tai purnukan avaamisessa, venyttää se kipeästi leikattua kohtaan.

Hengissä kuitenkin ollaan nukutuspelosta huolimatta (siitä ja sairaalasta ehkä lisää myöhemmin) ja ehkä nyt viimein saan sormeni oikeasti kuntoon vaikka kynsi ilmeisesti vioittui osittain lopullisesti. Blogi elää nyt vähänaikaa hiljaisempaa vaihetta tai ainakaan tekstiä en hirmuisesti jaksa kirjoittaa. Se tuntuu niin hitaalta puuhalta näin yksikätisesti tehtynä. ;)