29.4.13

Remington Hot Wand

Tein sen sittenkin eli ostin sen haaveilemani kiharrussauvan(?). Alun perin olin haaveillut saman merkin pearl sarjan sauvasta, mutta en ole nähnyt niitä täällä missään. En tiedä onko tällä ostamallani kuitenkaan paljoakaan eroa siihen.


Siinä on paljon hyviä ominaisuuksia. Siinä on keraaminen pinnoite (ehdoton!), sen lämpötilaa voi säätää (ohuelle hiukselle riittää alempi lämpötila ja myös hiukselle parempi), sitä voi käyttää minkä maan sähköverkossa tahansa (jo perusoletus ja itselleni hyvä kun seilaan eri mantereita) ja se menee pois päältä itsekseen (jossain vaiheessa tarkastin kotoa lähtiessä aina kahvinkeittimenkin, eikä meillä edes kukaan juonut kahvia kotona) ja mukana tuli myös lämpöhanska (näppien polttaminen olisi ollut ajankysymys).  Hintaakaan sillä ei ollut kuin 29$ eli hirveää riskiostosta en tehnyt osoittautuu se nyt käytössä millaiseksi tahansa.
 Onko kellään muulla tätä samaa laitetta? :)

26.4.13

MUS ++

Tämä postaus oli unohtunut luonnoksiin keskeneräisenä, mutta eipähän se haittaa kun nyt ainakin olen mielipiteitä ehtinyt kartuttaa kauemmin. Ennen työmatkaani Uuteen-Seelantiin, käväisin Myerin tavaratalossa, koska en voinut enää viivytellä kauempaa Lancômen Teint Idole Ultra meikkivoiteen ostamista ja tiesin ettei sävyäni myydä lentokentällä. Meikkivoiteen ostettuani päätin tutkia myös muita meikkiosastoja ja huomasin, että Make Up Storen koko osasto oli siirretty sivuun normaalilta paikaltaan ja se vaikutti muutenkin hylätyltä. Myyjiä ei ollut lainkaan ja osasto vaikutti melko sekaiselta.

Ilmeisesti MUS oli poistumassa kokonaan Myeriltä ja sen takia kaikki heidän tuotteensa olivat alennuksessa. En voinut jättää tilaisuutta käyttämättä ja ostin muutaman meikkituotteen.
Päivän kokonaissaldo meikkien osalta

Ostokset kokonaisuudessaan:
Make Up Store Micronized compact powder: chocolate
Make Up Store Microshadow: Rusty
Make Up Store Creme lipstick: Mauve Berry (ruskeampi)
Make Up Store Cream: Mood (punaisempi)
Mustasuti: 206
Valkoinensuti: 117
Lancôme Teint Idole Ulta 24H: 005
Sally Hansen Airbrush Legs: Light Glow 
Huulipunia ei tytöllä voi ikinä olla liikaa ja pieni sivellininnostuskin on viimeaikoina iskenyt. Tykkään huulipunien koostumuksesta sillä ne ovat todella kermaisia eivätkä tunnut huulilla yhtään kuivattavilta. Sutiin 117 olen todella ihastunut ja sitä käytän nykyään aina meikatessa kun levitän nudea luomiväriä koko silmän alueelle ikäänkuin pohjaksi. 206 on puolestaan jäänyt käyttämättömäksi. Sitäkin mainostetaan luomivärisiveltimeksi, mutta jotenkin sen synteettinen harjas on niin kovaa, etten tykkää käyttää sitä silmien alueella. Sitä voisi käyttää myös peiteaineisiin, mutta kun en niitäkään oikein käytä.


Uutta varjostustuotetta olen ihan etsinytkin. Tuo on siis peritaatteessa ihan puuteri, mutta sitä mainostettiin että toimii hyvin vaalealle iholle myös varjostukseksi. Olen tykännyt siitä todella paljon ja myös sitä tulee käyettyä nykyään käytännössä aina kun meikkaan. Perusteet tuolle ruskealle luomivärille löysin sillä, että eräästä diorin suosikkoviisikostani on lähes vastaava ruskea jo loppumassa ja tuolla voin korvata sen. Todellisuus on kuitenkin se, että minulla on erilaisia ruskeita sävyjä lukemattomia, mutta silti aina sormet syyhyää niiden kohdalla kun katselen kaupoissa meikkejä.

Lancômen meikkivoiteesta olenkin kirjotellut aikaisemmin ja se on edelleen aivan ehdoton suosikkini! Vähän kyllä jännittää saako Kanadasta tuota sävyäni (Suomesta en saa) vai joudunko kokeilemaan muita sävyjä tai peräti merkkiä.

Sally Hansenin tuotteesta kiinnostuin ensin kun luin Tämän postauksen Nude blogista. Onneksi löysin tuotetta täältä ja sitä oli myös monessa eri sävyssä. Omatkin koipeni saivat ihanaa kaunistusta ilman, että olisivat kuitenkaan värinsä puolesta näyttäneet kuin olisivat olleet eri kehosta kuin muu kroppani. Suosittelen tätä tuotetta!

Kuva lainattu!
Olen ollut meikkilakossa taas jonkin aikaa mikä on onnistunut melko hyvin. :)

22.4.13

Elämänmuutoksia edessä

Vaikka kaikki on ollut koko ajan tiedossa, yllättävän paljon se silti aiheuttaa mylleryksiä päässä. Puhun siis tästä tänne Australiaan muutosta ja sen väliaikaisuudesta. Suunnitelma oli, että muutamme tänne pariksi vuodeksi, saamme kivan kokemuksen (jollaista olen aina halunnut!) ja sitten palaamme kotiin Suomeen. Nuo suunnitelmat ovat muuttuneet jo aikoja sitten, mutta en ole halunnut niistä aikaisemmin täällä blogissa puhua. Osittain sen vuoksi, että vaikka pidän itseäni ehdottomana optimistina, olen oppinut myöskin siihen, että elämä osaa olla hyvin arvaamaton ja aina ei kaikki mene kuten suunnitelmissa.

Olen nauttinut suunnattomasti tästä ajasta täällä Australiassa ja ennenkaikkea olen rakastunut Melbourneen! Se on aivan mieletön kaupunki, jossa aina tapahtuu jotain ja jokaisen nurkan takaa löytää jotain uutta. Olen saanut täältä mielettömiä kokemuksia ja ystäviä.

Siltikään en tällä kokemuksella jäisi tänne lopullisesti. Tämä on kiva maa kahdelle lapsettomalle aikuiselle, mutta jos joskus elämääni kuuluu myös lapsia, niin en täällä heitä haluaisi kasvattaa. Edelleen haluan muuttaa lopulta Suomeen takaisin ja rakentaa elämäni kunnolla sinne, mutta... kun en haluisi tehdä sitä vielä!

Kuten tiedätte, niin olemme täällä mieheni työn vuoksi. En muista enää milloin, mutta varmaan vuosi sitten hänelle tarjottiin mahdollisuutta mennä seuraavaksi saman yhtiön Kanadan tytäryhtiöön. Mietimme sitä vähän aikaa ja päätimme tarttua siihen. Elo-syyskuussa muuttokuorma suuntaakin siis Suomen sijaan Kanadaan, kaupunkiin nimeltä Langley!
Langley sijaitsee n. 50km Vancouverista itään päin Kanadan länsirannikolla Brittiläisessä Columbiassa. Olen käynyt siellä muutamia vuosia sitten lomalla yhtenä osana isompaa matkaa ja siten muutto on helppo, että ainakin tiedän mitä odottaa. Hassua on, että vaikka olen matkustellut aika paljon, niin sillä lomalla sanoin miehelleni, että voisin vaikka muuttaa tänne! :D En muista, että olisin sanonut sitä ikinä mistään muusta paikasta (vaikka New York on toinen paikka, jonne voisin siirtyä ;)).  Hassua, että olen nyt kuitenkin oikeasti muuttamassa sinne.

Tunteeni kaikesta ovat kuitenkin tosi ristiriitaiset ja luulen, että olen muutaman viime viikon ajan tehnyt jo mielessäni hyvästejä Melbournelle. Osa minusta ei millään haluaisi muuttaa pois täältä, mutta samaan aikaan olen todella kiitollinen Kanadan mahdollisuudesta ja tuntuu, etten ole todellakaan vielä valmis palaamaan Suomeen.  Uudessa paikassa pitää kuitenkin taas kaikki rakentaa uudelleen, pitää löytää uudet kaverit, sopeutua uuteen työympäristöön ja ylipäätään siihen uuteen arkeen.

Mutta sellaista, kohta saan siis sanoa hyvästit kenguruille ja vompateille
ja tervehtiä karhuja ja majavia. :)

11.4.13

LiLo

Täällä yhä ollaan vaikka blogin puolella on hiljaisempaa ollutkin. Kiirettä on riittänyt ja olen paljolti myös ollut netin kanssa ainoastaan kännykkäni varassa. Kuitenkin ehkä yhtenä syynä on myös ollut se, että olen ollut paljon omien ajatusteni kanssa. Elämä muuttuu jatkuvasti ja joskus muutokset tarvitsevat sopeutumista ja ajatusten lokeroimista kun ne sinkoilevat valtoimenaan aivoissa.

Noh, joka tapauksessa tänään sai sydämeni läpättämään Lilon esiintyminen David Letterman Showssa. Joku ehkä muistaa postaukseni Nolo julkkisihastus, joka selittää taustaa tälle. Siitäkin postauksesta on lähes vuosi ja olen jo meinannut monta kertaa luovuttaa.. ja minkä suhteen? Fanittaminen on nimittäin täysin väärä sana eikä ihailukaan toimi tässä määritteenä. Kuitenkin jokin Lindayssä viehättää ja saa minut kannustamaan ja toivomaan parempaa ja ennen kaikkea niitä parempia valintoja!

Lilo on vielä kaukana parhaasta potentiaalistaan, mutta kuitenkin kyseinen esiintyminen sai minut huokailemaan hyvällä ja jotenkin, uskomaan että kyllä tästä vielä noustaan! Jotenkin tämän kirjoittaminen tuntuu hassulta ja melkein tuntuu, että ehkä minunkin olisi hyvä kirjautua johonkin sisään.. :D

Mutta oi Lilo...!!!


Mielestäni hän esiintyi ihan hyvin vaikka Letterman heitti pahoja kysymyksiä. Hän osasi nauraa itselleen ja kun hän kyyneltyi.. 
oi! LiLo!!! heart

5.4.13

Pantakampaus

Pidän hiuksia joko aina ponnarilla tai auki, joskus nutturalla valkin kanssa. Niiden lisäksi on kuitenkin neljäs kampaus, jonka teen aina välillä eli pantakampaus. Se on maailman helpoin ja siten minunkin taidoilleni sopiva!
Eli ensin laitan hiuksiini vain suolasuihketta ja muotovaahtoa tuomaan tekstuuria. Sitten tupeeraus ja panta päähän. Kiepautan aukiolevat hiukset pannan ympärille, jolloin panta häviää takaa piiloon. Lopuksi vain vähän kiiltosuihketta ja lakkaa sekä pari pinniä korvien taakse, jotta panta ei lähde nousemaan itsekseen ylöspäin. 
Kivaa perjantaita!

2.4.13

Moonlight Cinema & Gold Class

Viikon sisään olen käynyt elokuvissa jopa kahdesti, mutta kumpikaan ei ollut mikään perinteinen käynti. Viime viikolla kävin parin kaverin kanssa katsomassa Life of Pi elokuvan Moonlight Cinemassa. Täällä Melbournessa se sijaitsee Royal Botanical Gardenissa Ornamental Laken rannalla (huh mikä nimihirviölause jälleen). Se siis sijaitsee puistossa ja ulkoilmoissa. Se oli toinen kerta kun olin siellä elokuvissa ja tykkään paikasta todella paljon.

Nurmikkorinne,  makoilu säkkituolissa tai viltin päällä,  nauttien pientä naposteltavaa ja viiniä, ihaillen elokuvan ohessa tähtitaivasta ja kuuta ja katsellen yli lentäviä lepakoita. Mahtavaa! Minulla on molemmilla kerroilla käynyt tuuri, että on sattunut juurikin pilvetön taivas ja muutenkin lippuihin sisältyy säävaraus eli sateen sattuessa saa rahat takaisin.

Ihmiset tulevat paikalle ehkä tuntia ennen piknikille ja kun pimenee, alkaa elokuva.
Life of Pi oli mielestäni hyvä elokuva ja ennenkaikkea se oli visuaalisesti todella kaunis. En halua pilata elokuvaa jos joku haluaa sen nähdä, mutta pidin myös siitä kuinka se sai minut ajttelemaan ja mietin elokuvaa ja tarkoituksia monta päivää elokuvan näkemisen jälkeen.
Viikonloppuna taas kävin katsomassa Die Hard elokuvan viimeisimmän jatko-osan. Eräs elokuvateatteriketju myy kahdenlaisia näytöksiä useimpiin elokuviin. On normaaleja ja sitten on Gold Class näytöksiä. Kirjoittelin GC näytöksistä jo joskus aikaisemminkin, joten tiivistäen, paikalle mennään yleensä hyvissä ajoin ennen elokuvan alkua. Tilaillaan syötävää ja juotavaa, joita voi nauttia jo ennen elokuvan alkua tai tilailla siten, että ne tuodaan sinulle kesken elokuvan missä vaiheessa haluatkin. Tavallisten penkkien sijaan, jokaisella on oma nojatuoli, jota voi säätää sähköisesti selkänojineen ja jalkaraheineen. Tuolien välissä on myös pieni pöytä tarjoiluille ja siinä nappi, josta voi tilata tarjoilijan jos haluaa jotain lisää.

Normaalisti ostan ihan niitä peruslippuja, mutta onhan se aika luksuksentuntuista välillä käydä elokuvissa hieman paremmin. Itse elokuvasta on pakko sanoa, että se oli huono! En yleensä itse valitse toimintaelokuvia, mutta silti ne yleensä tempaavat minut mukaansa ja sitten en pysty lopettamaan niitä kesken vaikka ne tulisivat televisiosta. Olen nähnyt aikaisempia Die Hard elokuvia ja se missä oli jokin nörttiteema tietokoneineen oli mielestäni hyvä. Tämä viimeisin oli kuitenkin oikeasti juonettomin elokuva, jonka olen ikinä nähnyt! En edes lopussa meinannut tajuta, että elokuva on oikeasti loppumassa kun koko ajan odotin että juonellisesti tapahtuisi jotain. Toinen vieruskaverini nukkui heti alusta ja itsekin meinasin nukahtaa jossain välissä.

Tässä loppuun vielä pari instagram kuvaa, jotka otin samana iltana. Toisessa nautiskelen pientä strawberry daquiria kasinolla ennen elokuvan alkua ja toinen on tyylikäs vessakuva, jossa näkyy asuani.
 Asu:
- mekko: Marc by Marc Jacobs
- kengät: Giuseppe Zanotti
- laukku: YSL
- bleiseri: Lindex
- huivi: We are Owls
- korut Lovisa
- hiukset: omat (tosin tämän kuvan myötä harkitsen siihen vakavasti muutosta)