1.4.15

Pieniä iloja

Saavuin eilen illalla Suomeen ja olen osannut iloita jo muutamasta pienestä asiasta (tietenkin niiden isompien ja itsestäänselvyyksien rinnalla). Rakastan matkustamista ja on kivaa nähdä erilaisia kulttuureja ja maita, ja Ecuador, Peru ja Bolivia olivat äärimmmäisen mielenkiintoisia, mutta etenkin kaksi jälkimmäistä myös hyvin köyhiä. Juuri sellaisia, joissa on äärimmäisen mukava vierailla, mutta jonka jälkeen tuntuu niiin hyvältä tulla Suomeen.

Eilen illalla iloitsin jo:

- Ruokaa valitessa ja syödessä ei tarvitse miettiä hygieniatasoja
- On ihanaa käydä suihkussa ja pesytyä juomavedessa
- Ympäröivässä yhteiskunnassa pystytään pitämään oikeasti hyvää huolta kaikista


:)

23.3.15

Matkoilla -ei tavoitettavissa

Edellisestä postauksesta onkin jo kulunut aikaa! Tuntuu ettei siitä olisi kauaakaan, mutta sen jälkeen on tapahtunut niin käsittämättömän paljon että toisaalta tuntuu, että siitä voisi olla kauemminkin. :)

Kolme lomakuukautta Australiassa olivat ihan käsittämättömän ihania ja kiva oli myös viimeinen kuukausi Kanadassa. Yritin sen kuukauden aikana myös vähän bloggailla, mutta jostain oli ihan oikeasti sitten karsittava, että sai kaikki tärkeät asiat hoidettua. Voisi luulla, että jos on ollut 3 kuukautta poissa ja tulee takaisin vain kuukaudeksi pääsisi ehkä töissä vähän helpommalla. ;) Eräs projekti työllisti minua kuitenkin todella paljon, mutta onneksi nautin siitä, sillä se oli hauskaa ja mielenkiintoista. Työn lisäksi halusin nähdä vielä kavereitani niin paljon kuin mahdollista ja tehdä kaikkea kivaa mitä en voi Suomessa tehdä kuten käydä laskettelemassa Whistlerissä ja tehdä viimeiset shoppailut haha.. ;) Sitten oli vielä vähemmän kivoja juttuja kuten paikallisen veroilmoituksen teko etukäteen ja kaiken muuttotavaroiden uudelleenpakkaus. Lähes kaikki tavara lähti meriteitse Suomeen ja varmaan joudun odottelemaan 2-4 viikkoa Suomeen saapumiseni jälkeen ennen kuin saan ne. Viikkoa ennen lähtöä lähetin lentoteitse Suomeen tietokoneeni ja jotain muuta pientä kuten talvitakin, että pärjään ainakin jotenkuten.

Jossain vaiheessa helmikuuta aloin melkein epäillä omaa mielenterveyttäni, koska kaiken muun lisäksi olin saanut ajatuksen lomasta Etelä-Amerikassa. Monet ehkä käyttäisivät sellaisen suunnitteluun kauemmin kuin kuukauden ja valitsisivat rauhallisemman hetken elämässä. 

Täällä kuitenkin ollaan ja jo kolme viikkoa matkaa takana eikä ole kaduttanut hetkeäkään! Tämä on ensimmäinen kertani Etelä-Amerikassa ja matkana tämä on ollut toistaiseksi aivan mahtava ja yksi parhaistani. :D Ensimmäinen viikko meni Ecuadorissa ihan mantereella ja toinen taas samalla maalle kuuluvilla Galapagossaarilla. Ihastuin molempiin paikkoihin ihan todella paljon ja eläimistö Galapagossaarilla oli jotain ihan ennenkokematonta itselleni. Viime viikko meni Perussa ja pääsin mm. toteuttamaan yhden pitkäaikaisista haaveistani eli Machu Picchun mikä oli mahtavaa. Tällä hetkellä olen Boliviassa ja viikon päästä onkin jo lento kotiin, eli Suomeen. 

Tuntuu kivalta muuttaa takaisin Suomeen vaikka toisaalta siihen sekoittuu myös jännitystä. :) Mielenkiintoista nähdä miten paljon on itse sekä kaikki muut ympärillä muuttuneet tässä ajassa. Minua on varoiteltu myös, että suomalainen kulttuuri voi lyödä kovasti kasvoille mutten usko, että itselläni tulee ongelmia, koska olen kaivannut sitäkin. Arvostan monia sen puolia kuten ennen kaikkea suorapuheisuutta ja sitä, että monet mutkat voi oikoa käyttämättä niihin liikaa aikaa. Ihanaa pian nähdä kaikkia läheisiä ihmisiä ja kivaa päästä myös takaisin töihin (kyllä, sanoin sen!). Laskin, että olen viimeisestä puolesta vuodesta lomaillut 4 kuukautta ja kivaa päästä tekemään jotain hyödyllistä ja olisihan se ihan kivaa myös saada vaihteeksi palkkaa.. ;)

Tämä oli nyt vain tälläinen postaus kuulumisten kertoilua ja toivottavasti pääsisin melko pian Suomessa taas sitten kunnolla takaisin tämän harrastukseni pariin. Mitään kuvia en edes yritä alkaa latailemaan tähän postaukseen, mutta Instagramia olen päivittänyt reissun varrella aina kun mahdollista eli jos kiinnostaa, niin @mipsukka

Kuulumisiin!!! :)

8.2.15

STRESSAA

Kulunut viikko oli aika rankka. Minua stressaa sekä työ että tuleva matka ja kummatkin siten jo, että pelkässä toisessa yksinään olisi kestämistä. Nukuin öitä huonosti, blogia en jaksannut edes avata ja kaikki suunnitellut lenkkeillyt jäivät väliin. Eilen se jännitys sitten purkautui ja sain pitkästä aikaa migreenin. Muistan, että jo ala-asteikäisenä lähes kaikki migreenini tulivat lauantaisin kun kouluviikko oli ohitse ja viikonloppu alkoi. Onneksi eilinen tuli sentään melko lievänä eli en oksennellut ja sängystäkin pääsin jo iltapäivällä. Se oli hyvä, sillä illaksi oli suunnitelmia ja olisi harmittanut jos ne olisivat peruuntuneet. Näin ystäviä illallisella ja sitten olimme casinolla. Vaikka odotan jo kovasti muuttoa Suomeen, niin tännekin jää ihmisiä joita tulen kaipaamaan. 

Matkasta stressaaminen on minulle uutta sillä yleensä menen aika rennosti ja vähän fiiliksen mukaan. Nyt asioita pitäisi varailla nopealla aikataululla ja lyödä lukkoon siten, että muutoksia ei voi enää myöhemmin tehdä. Juuri sen tyyppistä matkustamista taas yleensä inhoan, koska vaikka suurpiirteisiä suunnitelmia pitääkin olla, tykkään myös siitä, että niitä on vapaus muuttaa sen hetkisten fiilisten mukaan.

Jotain olen toki jo saanut aikaankin! Otin Suomesta Kilroyn kautta päälennot eli 1.3. Vancouver-Quito (Ecuador) ja 30.3. Santa Cruz (Bolivia)-Helsinki. Matkaan siis mieheni kanssa kuukauden Ecuadorissa, Perussa ja Boliviassa. Nyt kun olen selvitellyt ja tehnyt suunnitelmia, tuntuu ihan järjettömältä, että edes haaveilin lisämaista joukkoon, sillä jo noiden kolmen kanssa tekee monen asian kanssa todella tiukkaa. 

Seuraava iso päätös, joka taas helpottaisi loppumatkan suunnitelmia olisi päätös Galapagossaarista. Aluksi halusin nähdä ne, sitten hylkäsin ne ja nyt ne ovat taas ehdottomasti listalla. Kuvissa ne näyttävät aivan uskomattomilta ja todella kiinnostavilta. Mitä olen lukenut niin kaikki kehuvat niitä, ja nostavat niitä ehdottomasti yhdeksi parhaimmista kokemuksistaan. Kun vielä yksi siellä päin matkaillut tuttu kehui niitä minulle facebookissa, niin alkoi tuntua että menettäisin todella paljon jos jättäisin ne väliin. Lisäksi en varmasti enää ikinä tulevaisuudessa tulisi olemaan niitä näin lähellä valmiiksi.
Kuvat: linkki, linkki, linkki, linkki, linkki, linkki, linkki
Ainoa ongelma on, että ne ovat tosiaan vielä 1000km Ecuadorin rannikosta länteen päin ja matkat sinne tuntuvat lyhimmilläänkin vievän viikon, mikä taas syö todella paljon aikaa muusta matkasta. Ne ovat myös melko kalliit ja esimerkiksi täältä paikallisesta matkatoimistosta retkineen otettuina lähtevät hinnat n. 3 000$/henkilö eikä tämä tosiaan sisällä edes lentoja Ecuadoriin mitkä meillä tosin onneksi on. Sanomattakin selvää, että en todellakaan ala maksamaan tuollaisia summia! Nyt olen käyttänyt todella paljon aikaa netistä erilaisten (=halvempien) vaihtoehtojen tutkimiseen ja odotan myös mitä Kilroy voisi vielä tarjota. Minun pitäisi nyt kuitenkin ensin saada tähän jotain järkeä ja päivät, jotta sitten voisin varata liput Machu Picchulle. Niitäkin on tarjolla vain rajoitetut määrät per päivä.. argh.. stressaa!!!!

Onneksi kuitenkin sain tällä viikolla otettua myös rokotukset sillä nekin pitää ottaa hyvissä ajoin, jotta niiden vaikutus on matkan aikana voimassa. Nyt on suojauduttu keltakuumeelta, hepatiitti b:ltä, lavantaudilta, koleralta, otettu tehosteet jäykkäkouristukseen ja kurkkumätään ja nappeja olisi tarjolla myös malariaan ja vuoristotaudin ehkäisyyn. 
Ostin meille myös muita matkajuttuja kuten rinkat, jotka söpösti mätsäävät toisiinsa. Olemme nimittäin juuri sellainen pari, joka tykkäisi lenkkeillä samanlaisissa tuulipuvuissa. :D Olen myös jo kovasti tehnyt listaa mitä tarvitsen mukaan sillä kovin paljon en voi mukaan ottaa. Kaiken tämän muun lisäksi kävin myös yhtenä iltana läpi muuttotavaralaatikoitamme ja pakkailin niitä uudestaan. Ennen Australian lomaa pakkasin niitä vain siten, että siirrän sitten tavarat täällä uuteen kotiimme, mutta nyt kun muutankin jo Suomeen pitää ne käydä uudelleen läpi, jotta ne voi sitten lastata laivaan ja, jotta Suomen tullille voi selkeästi esittää tarkat sisällöt. Onneksi samalla löysin vaatteita, jotka haluan mukaan tälle uudelle matkalle. 

Tuntuu, että vieläkin käyn aivan kierroksilla ja en usko, että olo helpottaa ennen kuin olen saanut varattua sekä Galapagossaaret että sen Machu Picchun! Onneksi täällä on maanantai yleinen vapaapäivä, joten ei tarvitse niitä työasioita murehtia kuin vasta sitten tiistaina. 

Kyllä tämä tästä...

4.2.15

KATA TJUTA

Olen niin tyytyväinen ratkaisuuni matkustaa Australian lomani loppuvaiheessa ja olen myös tyytyväinen valitsemiini kohteisiin eli Keski-Australiaan sekä Tasmaniaan. Ne olivat molemmat mielenkiintoisia, mutta keskenään niin erilaisia! 
Päätin aloittaa Keski-Australian reissujutut Kata Tjutasta eli Mount Olgasta, jonka näin heti ensimmäisenä matkapäivänä. Minun on pakko tunnustaa etten ennen matkaa ollut edes kuullut siitä.. tai olin kyllä kuullut ihmisten joskus puhuvan the Olgas kummuista muttei minulla ollut mitään mielikuvaa missä päin ne sijaitsevat tai millaiset ne ovat. Heti ekana päivänä selvisi siis niidenkin arvoitus. :)
 
Ne sijaitsevät lähes Ulurun vieressä ja ovat sen kanssa näköetäisyydellä toisistaan. Korkein Kata Tjutan huipuista on n. 550m korkea ja siten lähes 200m korkeampi kuin Ulurun korkein kohta. 
Niiden alkuperäiskielinen nimi, Kata Tjuta, tarkoittaa montaa päätä mikä on mielestäni aika osuva nimitys tästä kiviryhmästä.  Se on paikalliselle aborginaaliheimolle pyhä paikka ja he keskenään suorittavat edelleen siellä välillä pyhiä riittejään.
 
Ensin ihailimme niitä ryhmämme kanssa kauempaa sitä varten rakennetulta näköalatanteelta, mutta sitten ajoimme aivan niiden luo pientä kävelyreissua varten. Iltapäivä oli aivan tukalan kuuma ja sen takia kahdesta eli vaellusreitistä pidempi oli suljettu. Ryhmämme teki siis lyhyemmän, joka sekin kesti tunnin. 

 Itse luulin, että sulan sinne kanjoniin. Ilma oli lähes 40 astetta ja rautapitoinen maa hohti lämpöä sellaisella voimalla takaisin etten vastaavaa muista mistään. Pari päivää aikaisemmin lakatuista kynsistäni alkoi kynsilakka sulaa. Se muuttui tahmeaksi jota saatoin rullailla ja mustista muovisista pallonmuotoisista korvakoruistani suli myös pintakerrosta pois. Olin takaisin bussiin päästessä todella tuskainen vaikka join vettä koko ajan kävellessäkin. 

Silti se reissu kannatti!
  Kanjoni oli kaunis ja kiviaines näytti mielenkiintoiselta, siin erilaiselta kuin mikään Suomessa. Paria päivää aikaisemmin oli alueelle satanut puolet vuotuisesta sademäärästä ja sen takia myös kasvit vihersivät harvinaisen paljon ja kanjonissa oli myös pieni lammikko.
Siltä näköalataseelta näin myös ensimmäisen paremman silmäykseni Ulurusta eli THE Rockista. Seuraavan päivän heti ensimmäinen tehtävä olikin kiertää se lähes 10km:n pituinen lenkki sen ympäri. :)

1.2.15

HOTELLIELÄMÄÄ

Ensimmäinen vajaa viikko täällä Kanadassa meni tavallisessa hotellissa, mutta tänään pääsin muuttamaan lähellä työpaikkaa olevaan huoneistohotelliin. Aikaisemmin täällä ei ollut tilaan eräiden kaupungissa järjestettävien messuja takia, mutta nyt saan majailla tässä samassa hotellissa kuukauden verran. 
On ihanaa kun on jälleen oma keittiö ettei koko ajan tarvitse syödä ulkona ja, että ennen kaikkea on oma pesukone ja pyykinkuivain! Tuntuu myös kivalta kun tässä kuitenkin kuukauden verran viettää aikaa, että on sekä olo- että makuuhuone ja tarpeeksi tilaa. 
Otin pari kuvaa heti pariminuuttia sen jälkeen kun avasin oven ensimmäistä kertaa. Tiedän nimittäin, että kauaa täällä ei tule olemaan näin siistiä vaikka siivooja kävisi päivittäin. ;) Jo nyt olen alkanut levitellä tavaroita uusille paikoilleen ja mm. kylpyhuoneen tasolla on jo pussukka jos parikin. Onneksi tavaraa ei ole kuitenkaan liikaa. Minulla on edelleen ne samat kaksi matkalaukullista kuin mitä oli mukana Australiassa ja lisäksi viikolla kaivoin varastolla säilytyslaatikoista muutamia pitkähihaisia, parit farkut ja kengät. Enempää tavaraa en tänne huoneeseen haluakaan ja ihan pianhan pitää muuttorahti laittaa menemään Suomeen. :)
Vaikka en ole ollut täällä vielä viikkoakaan, tuntuu Australia jo silti todella kaukaiselta unelta. Olen onneksi löytänyt kanavan, jolta tulee iltaisin pelejä Australian avoimista. Tuntuu ihan uskomattomalta ajatella,  että viime viikon perjantaina olin itsekin vielä siellä katsomassa paria peliä!!
Kaksi aussia vastakkain: Tomic ja Groth
Odotan innolla miesten finaalia, joka pelataan tänään! Siinä ovat vastakkain Novak Djokovic sekä Andy Murray. Se alkaa täällä vasta 12.30 yöllä, mutta onneksi huomenna on sunnuntai eikä aikaista heräämistä töihin. Kerrankin aikaero toimii hyödykseni. :)

30.1.15

ETELÄ-AMERIKKAAN?

Yhdestä lomasta selvitty ja jo on seuraava mielessä. Kanadasta olen lähdössä helmikuun lopussa ja huhtikuussa olisi oltava Suomessa, mutta väliin jää maaliskuu täynnä mahdollisuuksia. Toki olisi mahdollista mennä takaisin Suomeen jo silloinkin, mutta haluaisin käyttää hyväksi tämän ainutlaatuisen tilaisuuden.

Etelä-Amerikasta olen haaveillut jo kauan, mutta se on aina ollut jotenkin niin kaukana ja sen maat jotenkin myös vaikeampia matkustaa. Kumpikaan näistä ei ole järjellisiä syitä vaan enemmän mielikuvista tulevia. Nyt tuntuu, että olisi oikea aika päästä käymään muutamassa maassa tuolla mielenkiintoisella mantereella.

Isoin este on aika, sillä lähtöön olisi enää kuukausi eikä minulla ole mitään varattuna! Sain tämän idean vasta pari viikkoa sitten ja siitä asti olenkin tehnyt armotonta googletusta eri maista, lentolipuista, rokotuksista ym. Haluaisin matkustaa rinkan kanssa ja tehdä maiden sisäisiä ja välisiä matkoja paikallisilla busseilla ja halpalentoyhtiöillä. Tällä tavoin reissaaminen olisi paitsi halvinta, niin myöskin ehdottomasti helpointa! Matkaan lähden joko yksin tai toivottavasti mieheni voisi myös lähteä mukaani.
SE Machu Picchu!!!! Tämä haave on itselläni ollut niiin kauan!!! Maaliskuussa ei välttämättä ole vain yhtä kirkas sää kuin kuvassa.. ;)   Kuva:täältä





Vaikka siellä olisi vaikka mitä mielenkiintoisia maita, niin tällä hetkellä suunnitelmissa olisi Peru, Chile ja Argentiina. Mukavaa olisi myös käydä Ecuadorissa sekä Boliviassa, jotka olisivat myös vähän "reitillä". Aikaa minulla olisi kuitenkin vain kuukausi, joten pitää miettiä tarkkaan ettei tule ahnehdittua liikaa ja matkustamisesta tulee liian hätäistä. Lentäisin täältä siis joko Quitoon tai Limaan ja Suomeen lentäisin Buenos Airesista.

Onko kellään mitään matkakokemuksia tai vinkkejä? 
Yksi kaverini vinkkasi, että espanjaa olisi hyvä osata, mutta se on valitettavasti tähän hätään vähän liian myöhäistä. :D Vaikkei mitään omia matkakokemuksia olisi, niin olisi silti mielenkiintoista kuulla mitä maita pidätte Etelä-Amerikassa mielenkiintoisina!! :)

26.1.15

ELÄMÄNSUUNNITTELUA

Loma on ohitse ja suurella haikeudella jätin taas Australian taakseni. Tämä kuulostaa niin kliseiseltä, mutta ihan oikeasti pala sydäntäni jäi sinne asumaan, olihan se koti. Jos haluaisin yhtään pysyvämmin asua Suomen ulkopuolella, ei minulle olisi mitään muuta vaihtoehtoa kuin Australia ja siellä Melbourne. Minulle se Melbourne on maailman ihanin ja paras kaupunki maailmassa. 

Lähes kolmen kuukauden loma siellä teki myös siinä mielessä hyvää, että se selkeytti paljon asioita päässäni. Huomasin, että Kanadaan paluun ajatteleminen alkoi aina jopa ihan ahdistamaan ja lisäksi koti-ikävä Suomeen alkoi vaivata. Sen takia nyt ihan viimeviikkoina tein päätöksen, että haluan Suomeen aikaisemmin ja sen takia päätin, että lähden Kanadasta helmikuun lopulla. Nyt kun päätös on tehty, tuntuu se ihan älyttömän hyvältä ja jopa helpottavalta. Kanadassa oli puolensa ja vaikkei se yhtä aurinkoinen (pun intented :D) kokemus ollutkaan kuin Australia, niin ehdottomasti kokemus jäi plussan puolelle. Tuntuu vain, että minua odottaa Suomessa niin moni asia ja unelma, joita kohti haluan jo kovasti lähteä ettei puolivuotta Kanadassa olisi tuonut elämääni mitään lisäarvoa. Odotan jo myös kovasti omien töiteni pariin pääsemistä ja siellä pääsen todennäköisesti aloittamaan huhtikuussa. Ihan samaan elämään en kuitenkaan halua Suomessakaan palata ja sielläkin tulee muutoksia tapahtumaan. :)

22.1.15

LIQUID SAND KYNNET

Minulla on ollut aikaisemminkin hiekkalakkoja, mutta nyt olen löytänyt suosikkini! Tykkään tästä sävystä todella paljon. Se on mattainen ja hiekkainen, mutta muihin omistamiini sävyihin verrattuna tässä on eri kokoisia glitterpaloja mukana, jotka tuovat kivaa säihkettä ja vaihtelua pintaan.
Lakka myös pysyy kynsissä todella hyvin. Kolmen päivän jälkeen on kärjissä havaittavissa aivan olemattoman pientä kulumaa ja kynnen pinta on tunnusteltaessa hiutunut, mutta näyttää yhä melko samalta vaikka olen läträillyt paljon erilaisten voiteiden kanssa ja käynyt uimassa ja saunomassa.
Lakka on OPI:n Can't Let Go, jonka ostin viikko siten alennuspöydästä. Se on saanut minut innostumaan tämän tyyppisistä lakoista taas aivan uudella tavalla. Näistä kynsistä olen myös saanut muutamat kyselyt.
Kynsilakkalakossa oli siis jälleen murtuma ja tuntuu, että sen ylläpito jälleen vain vaikeutui! ;)

20.1.15

COUNTRY ROAD TOTE BAG

Olen aikaisemminkin kirjoitellut, kuinka kerään täältä matkamuistoja myös tavaroiden muodossa ja mielellään käytännöllisessä mielessä. Ei siis mitään luntasatavia Melbourne lasipalloja.. ;)

Yksi juttu mikä minun oli tarkoitus ostaa vielä täällä asuessa oli Country Roadin tote bag. Se on täällä melko ikoninen tuote siinä mielessä, että lähes kaikilla on sellainen. Kun menee Australiassa lentokentälle on takuuvarmaa, että sellaisia vilahtelee siellä vähänväliä. 
Ongelma on kuitenkin siinä, että kuoseja on aivan älyttömästi. Vanhoja myös poistuu ja uusia tulee aivan jatkuvasti. Sen takia jouduin viimeksi sellaiseen päättämättömyyden tilaan enkä saanut aikaiseksi sitä ostaa. Nyt lomaillessa sen kuitenkin halusin ja onneksi kuosivalintakin oli tällä kertaa melko helppo. Simppeliä raitaa, joista yksi on rakastamaani kultaa.
Tämä kassi on juuri sellainen rento jokapaikan weekenderi joka menee tyhjänä pieneen tilaan, on todella kevyt itsessään ja nielee todella paljon sisäänsä. Nytkään en jaksanut täyttää sitä kuvaa varten täyteen ja siellä oli jo lähes 10 t-paitaa, farkut, pussilakana, kylpytakki ja jopa pieni sisustustyyny..
Tämä toimii hyvänä vaihtoehtona LV:n keepall weekenderilleni erityisesti sellaisena huolettomampana vaihtoehtona.

18.1.15

ASP --> HBA

Neljä päivää keskiaustraliassa ovat nyt takana ja se oli mahtava kokemus! Uluru oli todella upea näky  ja oli mielenkiintoista kuulla sen hengellisestä ja kulttuurisellisestä merkityksestä aboriginaaleillle. Patikointi King's Canyonissa oli myös hieno kokemus sen kauneuden vuoksi. Hienointa oli silti ehkä vain se kokemus olla outbackissä kuten Australian erämaaseutua kutsutaan! Se eristytäytyneisyys oli ainakin itselleni outo ja vaikuttava kokemus. 

Nyt istun Melbournen lentokentällä ja odotan koneenvaihtoa Hobarttiin Tasmaniassa joka tulee olemaan taas täysin erilainen kokemus. Jännää kokea nämä kaksi niin erilaista paikkaa aivan heti peräkkäin! 
Kuvia tuli otettua jo ekalla reissulla niin paljon, että saa nähdä miten muistikortilla riittää tilaa.. ;) Kun saan tietokoneen käsiini reissujen jälkeen bloggaan varmasti jotain molemmista. Postauksen kuvana toimii maisemakuva jostain päin South Australian erämaata, jonka otin tällä iPadilla lentokoneesta. Sekin oli mielenkiintoista maisemaa suolajärvineen ja ihmisten puuttumisen vuoksi. 

16.1.15

GOLDILOCKS

Melbournessa on paljon rooftop baareja, jotka ovat erityisesti kesäaikaan todella mukavia. Yksi kivoista on keskustassa sijaitseva GoldiLocks. Se on niitä paikkoja, joka on tavallaan huomaamaton ja piilotettu, mutta kuitenkin niin maineikas, että sen tietävät kaikki. ;) 
Vilkkaalla Swanstonin kadulla on baarista melko huomaamaton pieni kyltti erään tavallisen vähän resuisenkin pienen aasialaisravintolan edessä. Ravintolasta pitää mennä hissillä ylös, kävellä käytävää pitkin, löytää portaat, kävellä ne ylös ja sitten on viimein perillä.
Baari ei ole tiloiltaan suuri, mutta se on sangen viihtyisä. Lattialla on tekonurmimatto, taustalla kivaa musiikkia ja kuumalla säällä suihkuaa viilentävää vesihöyryä. Plussaa myös siitä, että baarissa oli pumppupullo ilmaista aurinkorasvaa sillä olin jälleen unohtanut rasvata itseni ja olisin ihan varmasti kärtsännyt auringossa istuessa. ;)
Tykkään rooftopbaareissa siitä tunteesta, että on vähän kaiken liikenteen ja hälinän yläpuolella ja muutenkin niissä on aina vähän erilainen tunnelma kuin maanpinnalla olevissa baareissa. Tuollakin oli kivaa vain jutella kaverini kanssa, nauttia hyvistä ja mielenkiintoisista drinkeistä ja välillä napostella juuressipseillä.
Huomaa dinosaurus!
Lähes naapurissa on puolestaan toinen vielä kuuluisampi rooftop bar, joka on vielä monta kerrosta ylempänä ja joskus siellä on myös moonlight cinema näytöksiä. Sen paikan ihan virallinen nimikin on kai rooftop bar vaikka kavereitten kanssa puhumme siitä aina cookie nimellä, vaikka se on todellisuudessa toinen baari samassa talossa, mutta alemmassa kerroksessa. Tykkään silti itse enemmän goldilockista sen tunnelman vuoksi, mutta molemmat silti ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja. :)

14.1.15

SNÖ OF SWEDEN

Yhdellä lähikaduistamme on erään ruotsalaisnaisen pitämä liike nimeltä Diva Scandinavia. Siellä on myynnissä kaikkia kivoja skandinaavimerkkejä ja mm. Snö of Swedenin koruja. Eräs aussiystäväni oli ostanut sieltä ihan superupeat korvakorut ja tällä kertaa en vain malttanut olla matkimatta!
Ilmeisesti Dior oli ainakin aloittamassa trendiä kaksipuolisista korvakoruista, joita löytyy nyt vaikka miltä merkeiltä. Näissä Snö of Swedenin koruissa on toisella puolella tähti ja toisella puolen jättimäinen helmi. Ne ovat luonnossa todella näyttävän ja hienonnäköiset. 
Ystäväni oli ostanut valkokullanväriset, jotka suorastaan sädehtivät pienten "timattien" ansiosta. Ne olivat niin upeat, että jopa minä keltakultaihminen haluaisin ne! Ne oli kuitenkin loppuunmyyty, joten päädyin ruusukultaisiin, jotka nekin ovat todella kauniit. Saatan kuitenkin hankkia ne valkokultaisetkin myöhemmin.
Näitä korvakoruja pystyy käyttämään kumminpäin tahansa sekä yhdistelemään muihin koruihin sillä helmiosa vain upotetaan tappiin tavallisen takaosan tavoin. Olen aina tykännyt myös näyttävistä korvakoruista ja sen takia olen tästä trendistä todella innoissani! :)

11.1.15

AUSTRALIAN MATKAILUA

Keskiviikkona alkaa lomani matkailuosuus (kun kodistanikin olen jo joutunut luopumaan nyyh..). Täällä asuessa tuli kierreltyä itärannikkoa muutamaankin otteeseen, lännessä käytyä Perthissä ja kävin jopa surullisenkuuluisassa Canberrassa. ;)

 Ulurussa (Ayers Rock) en ole kuitenkaan vielä käynyt! Mielikuvani on aina ollut, että varmasti hieno, mutta pakosti myös ylihehkutettu paikka. Kohta näen sen kuitenkin omin silmin ja kaikkia matkailuesitteitä lukiessa olen alkanut odottaa reissua kovastikin. 
Kuva!
 Lennämme ensin pieneen Alice Springsin kaupunkiin, josta seuraavana aamuna aikaisin starttaa kahden yön retki kohti erämaata ja Ulurua. Samalla reissulla käymme myös Kings Canyonissa, joka on vähemmän tunnettu, mutta monien mielestä jopa vielä upeampi näky kuin Uluru. Ne kaksi yötä nukumme swageissä tähtitaivaan alla mitä odotan kovasti! Reissuun sisältyy upeita maisemia, patikointia sekä paikallisen aborginaalien heimon kultuuriin tutustumista, mitä myös odotan suurella mielenkiinnolla.  
Kuva!
Tämä kaikki kuulostaa todella upelta ja ihanalta, mutta realismin nimessä matkassa on myös varjopuolensa. Tämä on oikeastaan huonoin mahdollinen aika vuodesta matkustaa sinne, sillä se on kuuminta aikaa. Yli 40 asteen päiviä, porottavaa aurinkoa ja kuumaa polttavaa tuulta. Myös kärpäsiä riittää enemmän kuin tarpeeksi eivätkä ne ole leppoisia kuten Suomessa vaan sinnikkäitä kosteuden metsästäjiä, jotka pyrkivät mm. suuhun.  Kaikissa ohjeissa onkin ehdottomasti mukaan otettavien listalla ollut aurinkorasvaa sekä tehokasta hyönteiskarkotetta. Nuo löytyvät ja lisäksi ostin itselleni isolierisen aurikonhatun, nesteytystabletteja sekä kylmägeeliliuskoja. Jälkimmäisiä olen käyttänyt migreenikohtausten yhteydessä, mutta nyt matkalla toivottavasti tarvetta vain ehkä viilennykseen. ;)
Kahden aavikkoyön jälkeen palaan jälleen Alice Springsiin yhdeksi yöksi ennen lentoa Melbourneen. Sieltä meillä on kuitenkin jo heti seuraava lento Tasmaniaan. Sielläkin olen aina halunnut käydä varsinkin kun parvekkeeltamme aina seuraan sen ja Melbournen välillä kulkevaa ristelijää. Tuo risteilijä muuten näyttää aivan Viking Linen laivalta ja kuulemma se on jopa Suomen telakoilla valmistettu. Se ei kuitenkaan ole todellakaan mikään loistoristelijä ja kun auton kanssa olisi hintaa tullut jopa yli tonni, alkoivat parin sadan lennot kuulostamaan houkuttelevilta ja lisäksi lentäen matkaa on vain 1.5 tuntia.
Oma toissailtana auringonlaskun aikaan napattu kuva, jossa Spirit of Tasmania on suuntaamassa kohti Tasmaniaa :)
Tasmaniassa meillä on myöskin kaikenkaikkiaan neljä yötä, mutta muuten suunnitelmat ovat edelleen vähän auki. Tiedän ainoastaan, että haluan käydä MONA taidemuseossa Hobartissa, museoidussa vanhassa rangaistussiirtolassa Porth Arthurissa sekä tietenkin nähdä kaikkien kehumaa upeaa Tasmanian luontoa. 
Kuva!
Kuva!
Matkaan strarttaan siis ensi keskiviikkona ja koska matkaan sisältyy aavikkomatkailua ym. päätin jättää tietokoneen pois matkasta. Instagramia päivitän kännykkäverkkojen ja akun keston puitteissa, mitkä eivät tosin valitettavasti ole kummatkaan mitenkään hyviä. ;) Yritän ajastella postauksia reissun ajaksi, sillä siihen ainakin olisi aineistoa. :)

9.1.15

UUDENVUODENKYNNET

Näpsäisin uudenvuodenpäivänä kuvat kynsistäni, mutten ehtinyt laittaa niitä aikaisemmin tänne blogiin. Mitään kovin ihmeellistä koristelua en halunnut ja pystynyt tekemään, mutta glitter oli tietenkin aivan ehdoton juttu. Koska täällä Australiassa on päinvastaiset vuodenajat ja kesä menossa, halusin pohjaväriksi jonkin kirkkaan ja kesäisen, ensin miettimäni tummansinisen sijaan.
 Lakkoina oli pohjalla Kester Blackin bubblegum ja päällä pari kerrosta essien Hors d'oeuvresia.
Kester Black on pieni australialainen kynsilakkamerkki, joka mainostaa lakkojaan vegaanisina ja myöskin eettisina. Tutustuin merkkiin alunperin Embosnails! blogin kautta. :) Sen jälkeen oli minunkin saatava yksi lakka kokoelmiini ja matkamuistoksi. ;)

8.1.15

POINT LONSDALE

Tuntuu ihan hassulta, että voiko elämästä nauttia näin paljon? Mikään ei toki ikinä ole täydellistä, mutta varmasti niitten samojen ongelmien kanssa voisi painia paljon kurjemmissakin puitteissa. 
Alkaa tuntua, että loma alkaa vetelemään viimeisiään kun jäljellä on enää 2.5 viikkoa vaikka normaalisti se olisi jo itsessään ihan kiva lomanpituus. Osansa siitä tekee se, että meidän pitää luovuttaa kotimme avaimet ensi viikon alussa. Sen tästä lomasta onkin tehnyt eriyisen, että saatoin nimenomaan palata siihen omaan vanhaan kotiin, jossa asuin ennen Kanadaan muuttoa. Siellä minulla oli koko ajan lähinnä koditon olo vaikka katto pään päällä olikin. Tuntuu siis todella haikealta luopua tästä taas, mutta.. Onneksi heti ensi keskiviikkona lähdemme kahdeksaksi päiväksi matkoille, mitä odotan sitäkin. 
Olen joulun ja koko joulunjälkeisen ajan ollut ihan supersosiaalinen ja viettänyt hirvittävän paljon aikaa päivittäin eri ystävien kanssa. Monilla on ollut paljon lomaa, joten kutsuja on arkipäivisinkin sadellut vaikka minne. Myös sää on ollut enimmäkseen todella hyvää. Jännä huomata miten oma ajattelukin on taas kiepsahtanut. 30 asteen päivät ovat niitä normaaleita, 40 asteen todella kuumia ja sitten kun on vaikka 23-24, huomaa valittelevansa kylmiä ja huonoja säitä. Se palauttaa aina vähän maanpinnalle kun miettii mitä suomalaiset tai kanadalaiset kaverini tuumaisivat jos facebookissa valittelisin säistä. ;) 
Rakastan merta ja uimista, mutta muuten en ole sinällään rantaihmisiä sillä en ikinä ota aurinkoa. Nyt parin viikon aikana olen kuitenkin ollut rannalla lähes päivittäin mikä on minulle ihan superharvinaista vaikka kotoammekin on rannalla matkaa tasan sen verran, että ylittää ison autotien. Nyt tuolla omallakin rannalla on tullut uitua paljon ja useita reissuja tehty muille rannoille. Eräillä ystävillämme on iso aurinovarjo, joten olen sen alla tyytyväisenä lueskellut kirjaa ja aina välillä käynyt vilvoittelemassa meressä. Yhtenä päivänä kokeilin ensimmäistä kertaa Stand Up Paddle Boardia eli suppausta. Se oli vieläkin hauskempaa kuin olisin osannut kuvitella.
Mitään erityisen ihmeellista ei siis kuulu, mutta tasaista nautinnollista elämää. Tänään jo vähän mietin, että miten tule sopeutumaan taas takaisin työelämään kun nämä eläkepäivät ovat ohi.. ;) Nyt elelen kirjaimellisesti eläkerahoillani, jotka minulle kertyivät kun työskentelin täällä. Sain Kanadaan muuton jälkeen haettua ne takaisin vaikka Australian valtio rokottikin niistä reilut 30% veroja. 
Postauksen kuvat ovat reissulta Port Lonsdaleen, jonka teimme uudenvuodenaattona päivällä. Kun tein postauksen reissustamme Mornington Peninsulaan, selitin kuinka Melbourne on ison lahden pohjukassa. Point Lonsdale on tämän ison lahden toisella puolella verrattuna Mornington Peninsulan alueeseen. Siellä on niemenkärjessä pieni majakka ja kaunista maisemaa. Kun kävimme, oli laskuvesi ja toisella puolella niemeä paljastunut hauska levä(?)alue. Tuntui hassulta kävellä sen kumimaisella pinnalla. Toisella puolella oli taas upea luonnonhiekkaranta missä oli paljon ihmsiä uimassa. Paikka on tunnettu todella voimakkaista virtauksista ja tuntuikin hassulta seistä nilkansyvyisessä rantavedessä, joka liikkui siinä kohdassa todella voimakkaasti sivusuunnassa tavallisten rantaapäin lyövien aaltojen sijaan. Ei ehkä turvallisin ranta, mutta oli todella kivaa nähdä tuo alue. :)