29.9.13

Asu 30/09/13

Tässä nyt ihan lyhykäisyydessään päivän asu, joka oli aika rento. Tarkoitus oli laittaa myös kuvia päivän retkestä box hilliin, mutta kännykän ja tietokoneen välinen bluetooth yhteys päätti jostain syystä lakata toimimasta puolivälissä kuvia. :/ Ehkä on parempi jättää se muutenkin pois tästä postauksesta sillä kello on täällä puolet yöt ja huomenna on kuitenkin työpäivä taas. :)

- t-paita: Zoe Karssen
- farkut: Bardöt
- laukku: Tory Burch (amanda)
- ballerinat: Lanvin
- rannekorut: Marc by Marc Jacobs, hm, Gorjana
- korvikset: Tory Burch
- kello: Guess

Tänään oli kyllä säällisesti taas upea päivä, josta ei voinut kuin nauttia. Oli ihanaa juoda terassilla aamukahvia ja Louiskin oli mukana ottamassa ensimmäistä aurinkokylpyään. ;)


Pienen pientä ruskettumista eli patinoitumista oli huomattavissa jo melko nopeasti..

26.9.13

Luumunväriset kynnet

Tykkään kysistäni tällä hetkellä paljon! Kynteni ovat aina kasvaneet vähän kausittain ja nyt on selkeästi taas vahvan kasvun kausi sillä niissä on taas kivasti pituutta. Jotkut pitävät kyntensä aina tietyn pituisina viilaamalla niitä säännöllisesti. Minä kuitenkin annan niiden kasvaa niin pitkiksi kuin ne ehtivät, kunnes joku niistä napsahtaa poikki, ja sen jälkeen leikkaan ne kaikki lyhyiksi ja kasvatus alkaa uudestaan. Nyt ne alkavat jälleen olla siinä pituudessa, että odotan katkeamista tapahtuvan hyvinkin pian. Tykkään kyllä lyhyistäkin kynsistä ja lyhyisiin kynsiin sopivat todella kivasti esimerkiksi nudesävyt.

Nyt kynsissäni on kuitenkin Seppälästä eurolla(!) ostamani Nina Vanhatapion Sangre lakka ja sen päällä se suosikkini eli OPIn kynnet mattaisiksi muuttava päällyslakka. Hassua kun omasta mielestään kynnet näyttävät todella kivoilta ja sitten kun niistä ottaa kuvia aivan lähietäisyydeltä eivät ne näytäkään enää niin kivoilta! Kuivat kynsinauhat ja iho korostuvat ja pienet virheet tai kulumat lakkauksessa erottuvat niin selkeästi. Sen takia en kehdannut läväyttää yhtään jättimäistä kuvaa vaan piilotin ne kollaasiin. ;)
Tykkäsin tästä lakasta, mutta näin 4-5 päivän jälkeen olen jo hieman kyllästynyt ja mattaisuuskin on alkanut kadota. Se on hirmu tumma ja täällä kun on kevät, niin kaipaan seuraavaksi jotain kevyempää. :) Lähes vuosi sitten ostin kivan mintunvärisen (love you) lakan, jota ehdin käyttää tasan yhden kerran ennen kuin pullosta katkesi yllättäen kaula. Siitä lähtien olen kaipaillut uutta samanväristä ja nyt viikonloppuna näin yhdellä tarjoilijalla niin täydellisen ihanat sen väriset kynnet, että nyt viikolla aloin metsästämään sitä kynsilakkaa kunnolla. Menin kaikki standit läpi mutta yhtään juuri oikeansävyistä ei tullut vastaan. Lopuksi poimin enemmän turkoosiin taittavan kynsilakan ja ajattelin, että sen on kelvattava. Alelaarissa minua kohtasi kuitenkin löytö! Se samainen lakka, joka minulta hajosi! :)



En kuitenkaan sitten hennonut enää jättää sitä ensimmäsitä lakkaa pois, joten ostin molemmat. Kollaasissa keskellä uudet lakkani ja alhaalla lähes vuosi sitten postattuja instagram kuvia, joissa kynsissä tuo vasemmanpuoleinen Savvy by DB -lakka. Ylhäällä oikealla surullinen kuva siitä rikkinäisestä pullosta ja vasemmalla ylhäällä taas vahinko-ostoksia. Olen törmännyt youtubessa ja meikkiblogeissa tuohon Physicians Pharmacy merkin naked-palettiin. Sitä sanotaan köyhän miehen versioksi Urban Decayn kulttituotteesta eli Naked-paletista. Samalla ostin myös Face of Australia merkiltä cream luomivärin korostukseen, joka näytti iholla todella kivalta.

Nyt en osaa enää vain päättää kummalla uusista lakoista lakkaisin kynteni seuraavaksi 
vai jokin yhdistelmä niistä?! Heittäkää te ehdotuksia! 
Savvy by DB:n 20912 Mint Julep vai Australiksen 51044 Aqua?

24.9.13

Louis Vuitton Keepall Bandouliére 55 Mon Monogram

Otsikosta tuli melkoinen nimihirviö, mutta siinä on uusi laukkuni pähkinänkuoressa. Olen niin innoisani, että se viimeinkin saapui! Mon Monogramin takia se tilattiin ranskasta asti ja kaikkinensa toimitukseen kului kuukausi. Se luvattiin kahdessa, mutta liikkeessä sanottiin jo silloin, että luultavasti se tulee paljon nopeammin.
Se on kauniin yksinkertainen laukku, jossa on kuitenkin pieniä kivoja ykstyiskohtia kun sitä alkaa tarkemmin tutkimaan. Olen myös todella tyytyväinen sen tilavuuteen. Tyhjänä se on aika lötkö ja kun aloin täyttämään sitä vaatteillani kuvaamista varten, tuntui että niitä sai tunkea aina vaan lisää.
Laukku on sisältä yksi suuri tila eikä siellä ole pikkutaskuja. En tähän laukkuun sellaista kaipaisikaan, koska minulle tämä laukku on matkustuskäyttöön ja mahdollisen pienen sälän kuljetan kuitenkin käsilaukussani. Sisällä on kuitenkin lenkki, johon voi kiinnittää vaikka avaimet tai pikkupussukan, joita LV:n mallistoista löytyykin useita. ;)
Laukun kantohihnat saa kiinnitettyä toisiinsa kiinni tuollaisella pienellä vyöllä ja laukun date code kertoo, että minun laukkuni on valmistettu Ranskassa viikolla 35 ja vuonna 2013 eli laukkuni tosiaan syntyi vasta muutama viikko sitten. ;)
Laukun mukana tuli tietenkin myös LV:n kuuluisa pieni lukko avaimineen ja sillä voisi laukun vetoketjut lukita toisiinsa. En ole vielä oikein päättänyt mihin kiinnittäisin lukon ja toistaiseksi se on vain laukun sisällä pienessä pahvilaatikossa. Johonkin haluaisin sen kuitenkin laukussa kiinnittää, sillä muuten varmaan kadotan sen johonkin täydelliseen säilömispaikkaani.
Jos joku ei ole aikaisempia postauksiani lukenut tai muuten tiedä, niin Mon Monogram tarkoittaa sitä, että saatoin valita laukkuuni muutamasta eri vaihtoehdosta raidoituksen ja sen jälkeen hirmu monesta eri väristä kahden värin yhdistelmän. Jos jotkut tytöt ovat aivan hulluina pinkkiin, on minulla samanlainen side siniseen ja erityisesti tummansiniseen. Sen takia sininen oli luonnollinen valinta ja keltaisen ajattelin olevan piristävä ja raikas väri siihen rinnalle.

Olen aina ostanut kaikki laukkuni, joille voi laskea vähänkään rahallista arvoa aivan itse, ja niin tein tämänkin laukun kohdalla. Ajattelen kuitenkin, että tuo Mon Monogram on lahja vanhemmiltani. En taaskaan osannut toivoa mitään synttärilahjaa ja lopulta vanhempani antoivat minulle rahaa Australian ja Singaporen dollareina mitä heiltä oli jäänyt matkoilta yli. Mon Monogram maksaa vielä lisää laukun normaalihinnan päälle, ja siihen sijoitin ainakin ajatuksellisesti nuo rahat. Mielestäni se käy hyvin järkeen ja sydämeen, koska hehän minulle antoivat nimenikin ja nimikirjaimet M.M.

Nyt pitää alkaa vain aurinkokylvettämään sitä ahkerasti! 
Haluan, että vaaleat valjasnahkaosat alkavat patinoitumaan ennen kuin alan tunkemaan sitä lentokoneissa ylähyllyille ja lepuuttamaan ties kuinka likaisessa maassa. ;)

23.9.13

Pieces

Vähän on ollut hiljaista blogin puolella, niin ajattelin tehdä taas pitkästä aikaan Pieces postauksen, johon saan helposti mahdutettua viimeaikaiset tapahtumat pähkinänkuoreen. :)

Alkuperäinen viisumimme umpeutui kuun ensimmäinen päivä. Meidän oli siis alunperin tarkoitus muuttaa elokuussa takaisin Suomeen, mutta koska suuntaammekin seuraavaksi Kanadaan, vaihtuivat muuttopäivät hieman.  Selvisi ettei viisumiimme voinut hakea jatkoa vaan koko prosessi piti tehdä uudestaan. Inhoan niitä paperinpyörittelyjä, mutta onneksi kokemus jos auttoi tässäkin hieman. Laitoimme hakemukset jo useampi kuukausi sitten kun suunnitelmat selventyivät, mutta viisumeissa kesti paljon kauemmin kuin aikaisemmin. Samoihin aikoihin Australia nimittäin tiukensi viisumimenettelyitään ja juuri meidän viisumeitamme (457) halutaan jatkossa myöntää vähemmän. Kuun alusta olimme bridging viisumeilla (väliaikaisviisumi), mutta nyt torstaina saimme uudet 457 viisumimme, jotka tosin vanhenevat jo tammikuussa. :D
Viisumi!
 Bridging viisumilla ei saa lainkaan matkustaa ulkomaille, tai pääsee varmasti pois, mutta maahan ei enää pääse takaisin.  Tämä on haitannut muuttomamme Kanadaan sillä suunnitelma oli, että lennämme Kanadaan pariksi viikoksi, palaamme takaisin pariksi viikoksi Australiaan ja sitten lennämme lopullisesti Kanadaan. Syyt edestakaisin lentelyyn ovat molemmissa maissa tapahtuvat  työhön perehdyttämiset, joita ei tässä tapauksessa voi etänä hoitaa. Nyt kun saimme viisumimme torstaina, otimmme perjantaina jo ensimmäiset lentomme. 18.10. lentomme lähtee täältä ja 29.10.  olemme takaisin Australiassa. Sen jälkeen olemme vielä täällä kolmisen viikkoa ja sitten se on yhdensuuntainen lippu Kanadaan. Nyyh.. :')
Vancouver 2009
Tämän viikonlopun puuhailut ovat olleet ehkä rauhallesempia kuin edellisen, mutta mukavia silti. Muutama kuukausi takaperin kävin Monet's Garden nimisessä taidenäyttelyssä, jossa oli kuuluisan ranskalaisen Claude Monet'in töitä. Se näyttely oli henkeäsalpaavan upea! Muutenkin vaikka en taiteesta tai sen tekniikoista ymmärrä, ymmärrän sen verran, että kun näen jonkun taulun, tiedän tykkäänkö itse siitä vai en. Impressionismi on oma lempityylini ja nyt kyseisen näyttelyn nimi oli Australian Impressionists in France. Tykkäsin siitäkin paljon. :) Näyttelyn jälkeisen kahvittelun jälkeen tuli puhetta kuinka eräs ystäväni ei ole ehtinyt käymään täällä rooftop baareissa ja samantien tulikin suunnistettua pariinkin. Sunnuntaina pelasimme kavereidemme kanssa tennistä ja vietimme heidän kanssaan aikaa kunnes tuli kiire laukkukaupoille. ;) Loppuillasta vielä illallistimme kaikista läheisimmän ystäväpariskuntamme kanssa. Tuli taas puhuttua kaikesta menneestä ja tulevaan muuttoon liittyvästä. Viimeiset viikot ovat olleet minulle hyvin tunteellisia eikä eilinen ilta ollut poikkeus.
En malttanut olla ostamatta näyttelystä tehtyä kirjaa ja magneettia jääkaapin oveen
Jos blogiani on seurannut vähääkään viimeisen parin kuukauden aikana, on varmasti törmännyt pariinkiin postaukseen LV:n keepall laukusta. Perjantaina he soittivat, että se on nyt Melbournessa ja suunnitelmissa oli hakea se perjantaina ja sitten lauantaina, mutta olin  niin kiireinen, että sain haettua sen vasta Sunnuntaina. Silloinkin se oli ihan siinä ja siinä. Liike sulkeutui 17.00 ja pääsimme lähtemään kotoa 16.40. Mieheni seikkaili hienosti liikenteessä ja valitsi aina nopeimmat kaistat ja eikä jäänyt seisomaan liikennevaloihin. Viimeisen korttelin liikkeelle juoksin kirjaimellisesti sillä ajattelin ehtiväni nopeammin kuin jos olisimme jääneet odottamaan valojen vaihtumista vihreiksi ja kaikkien tientukkojen matelua ja empimistä. :D Ehdin juuri sisälle liikkeeseen! Ihanaa sillä en olisi malttanut odottaa enää päivääkään! Joskus joissakin luksusliikkeissä myyjät saattavat olla snobbailevia, mutta Melbournen Collins Streetin myymälän myyjät ovat aina olleet todella mukavia, iloisia ja normaaleita sillä en parempaa sanaa nyt keksi. Nytkin sain niin mukavan vastaanoton ja sanoivat, että ei ole mikään kiire ja olisivat avanneet minulle oven jopa hieman viiden jälkeen. Minulle tuotiin vettä janooni ja koko myyntitapahtuma oli kiireetön ja mukava. Minulle esiteltiin laukku ja sen kaikki mukana tulevat hihnat ym. ja sen jälkeen tehtiin uudet kuitit ja myyntapahtuma finalisoitiin.
Kyllä, hivutin servettini huomaamattomasti laukkuun ihan vain sen takia, että se on LV:n ;)
Toukokuussa paikallani hyppiessäni laskeuduin nilkkani ulkosyrjälle mistä kuului ikävä rusahdus ja siihen sattui todella paljon. Ultraäänen ja magneettikauksen jälkeen selvisi, että yksi nivelsiteistä on täysin poikki ja pari muutakin vahingoittuneet. Kävin vielä Suomessa erikseen hyvällä ortopedilla elokuussa. Hän sanoi, että nilkkani on ollut lähellä murtumista ja sanoi että jos nilkka vaivaa vielä puolen vuoden jälkeen, niin sitten hän suosittelee puukkoa. Nilkkani on kuntoutunut selvästi siitä mitä se oli vaikkapa kesäkuussa. Silti se tuntuu vieläkin oudolta ja en ole esimerkiksi korkokenkiä uskaltanut laittaa jalkaan kertaakaan. Viime viikolla kävin eräs ilta yhden kaverini kanssa 10km kävelylenkillä ja kyllä se kipeytyi loppuvaiheessa paljon. Viimeiset pari kilometriä olisi tehnyt mieli alkaa linkkaamaa. :( Mutta edelleen toivon, että josko se siitä!
En alkanut kuvailemaan nilkkaani, joten tässä kuvia korkokengistä joita olen täällä ostellut ;)
Kuvailin viikolla myös viime viikonloput ostokset ja vaikka käsittelin kuvia parhaani mukaan, ärsytti niiden laatu niin paljon, että jätin ne julkaisematta. Saman kohtalon koki eräs asu. Tällä viikolla aion kuitenkin olla aktiivisempi blogini suhteen. :)

17.9.13

Together Again!

Viikonloppu vierähti supernopeasti! Osansa siitä kuuluu sille, että meillä oli kylässä ystäväni Maija poikaystävänsä kanssa. Tutustuin Maijaan kun hän asui vielä täällä Melbournessa ja meillä klikkasi välittömästi. Ystävystyimme nopeasti ja pian vietimmekin paljon aikaa yhdessä vaikka asuimmekin vähän eri puolilla kaupunkia. Sittemmin Maija kuitenkin muutti Sydneyyn ja yhteydenpito on lähinnä jäänyt sähköiseksi. Nyt hän oli kuitenkin täällä kylässä ja kaikki tuntui kuin ennenvanhaan. ;)

Meidän tuli pyörittyä aika paljon kaupungilla ja mm. kauppoja kierrellen. Minunkin tuli ostettua yhtä sun toista vaikka sitä olenkin yrittänyt välttää. Puolustuksekseni suurin osa oli alennuksessa ja kaikki oli australialaismerkeiltä, joilta en enää kohta saa ostettua.  Aurinkolaseja olen metsästänyt jo pitkään, mutta niitä en löytänyt vieläkään. Malleja rajoittaa ihan valtavasti se, että haluan ne polarisoiduilla linsseillä. Varsinkin naistenmalleissa niitä ei tunnu olevan oikein valikoimissa.

Näitä sovittelin nyt viimeksi viikonloppuna, mutta eivät nämäkään ole ne lasit. Varsinkin jos joudun maksamaan laseista enemmän, saisivat ne olla täydellisen ihanat. Voi olla, että tässä on taas yksi niistä kohteistani, joita metsästän vuosia.

Kauppaan jääneet aurinkolasit ja pari random kuvaa viikonlopulta
Melbournessa on paljon kivoja rooftop baareja. Yhteen niistä, Madame Brussels nimisessä olen halunnut käydä jo pidemmän aikaa ja sama on ollut Maijalla. Mikä siis kivempaa kuin suunnata sinne yhdessä lasillisille ja pienelle napostelulle. Tyypilliseen paikalliseen tapaan oli sisäänkäynti kadulla todella huomaamaton ja ylös johtavat portaat todella kapeat ja takaportaikkoa muistuttavat. Meinasi jo iskeä vähän epäillys, että voivatko nämä todella johtaa sinne kuuluisaan paikkaa, mutta siellähän se oli. Ulko-osasto huomattavasti sisäosaa suositumpana.

Viihtyisä paikka ja hieman erilainen sisustukseltaan kun monet muut baarit. Tarjoilijoilla oli myös mielenkiintoiset työasut. Pojilla äärimmäiset lyhyet ja tiukat valkoiset shortsit ja tiukat pikeepaidat ja tytöillä vastaanlaiset asut, mutta lyhyillä vekkihameilla. Tuli mieleen kuvitelmani millaista on voinut olla vaikka joskus 70-luvulla varakkaiden ihmisten tennis clubeilla. ;)

Itse ihastuin välittömästi paikkaan siinä vaiheessa kun rose kuohuviinini tarjoiltiin maljasta!  Minulla on aina ollut niihin jokin outo viehtymys, sillä ne vain säteilevät vanhan ajan glamouria. Minut on helppo pitää tyytyväisenä. ;)
Järjestimme myös lauantaina lempisiiderini nimellä kulkeneet bileet. Se on australialainen siideri nimeltä Dirty Granny, joka on sellainen kuiva omena- ja ennenkaikkea omenanmakuinen siideri. Minulle ei ole ikinä maistuneet suomalaiset esanssiset ja makeat siiderit. Jotenkin ne ovat aina saaneet todella yököttävän olon aikaan jo ensikulauksista. Täällä eivät siiderit ole samanlainen juttu kuin Suomessa vaikka niitä jonkinverran onkin ja myös ruotsalainen rekorderlig tuntuu pärjäävän hyvin markkinoilla. Olen hehkuttanut täällä vaikka kelle, että vaikka suomalaisena minun pitäisi tykätä siidereistä, olen vasta täällä löytänyt sen yhden ja ainoa siiderin josta pidän! Serkkuni kyllä tutustutti minut suomenlomallani yhteen hyvään brittisiideririinkin, mutta se on jo toinen juttu.. ;) Joku sai sitten joskus idean, että joskus on vielä järjestettävä Dirty Granny -bileet. :) Nyt viikonloppuna oli hyvä tilaisuus sen tekosyyn varjolla kutsua vielä ystäviä ja kavereita kylään. Tajusin nimittäin taas jälleen kerran miten lähellä muuttomme onkaan... Oli kyllä superkiva ilta! Oli todella ihanaa nähdä noita kaikkia ihmisiä vielä, joista osaa en välttämättä tule näkemään enää ikinä.
Makeita herkkuja, kuvaansa makoisampi Cob Loaf Dip ja Maijan instagarammissta pöllitty kuva (@maijjaemilia)
Ja ihanaa oli tietenkin nähdä vieä Maijaa, jota kyllä tiedän näkeväni tulevaisuudessakin. Seuraavat treffimme ovat sitten varmaan Kanadassa. :) Viikonloppu meni niin nopeasti, mutta sellaisia hyvät viikonloput ovat. Instagram kuvia tuli otettua myös harvinaisen paljon. Yleensä arastelen seurassa kuvaamista, mutta oli kivaa kun oli yhtä hullu seuralainen, niin sitä ei tarvinnut miettiä yhtään.

Ystävyyskuviakin tuli otettua muutama..  ;)
Osa teistä varmaan tunnistikin Maijan sillä hänellä oli aikasemmin myös oma blogi (Sun, Sea Sand'n the City), joka on kuitenkin ainakin toistaiseksi lepäämässä. Hänen elämäänsä Sydneyssä ja Manlyssa voi kuitenkin yhä seurata instagramin kautta @maijjaemilia. :)

Siinä oli palasia viime viikonlopustani :)

12.9.13

Kylppärin kaappi

En oikein keksinyt järkevämpää otsikkoa, koska siitähän tämä postaus käytönnössä kertoo. ;) Koen, että oma tulevaisuuteni on vielä paljon auki sen suhteen kun muutan takaisin Suomeen. Siitä voisin tarinoida pitkän postauksen verran ilman, että siinä olisi kuitenkaan päätä taikka häntää, koska ne kaikki asiat ovat omassa päässäni niin sekaisin. Sen sijaan voin kertoa, että olen kärsinyt talokuumeesta jo vuosikausia! Välillä olen siis rakentamassa mielessäni perheelleni kotoisaa omakotitaloa johonkin rauhaisaan paikkaan ja välillä taas haaveilen elämästä kivan kaupungin ydinkeskustassa kivassa kerrostaloasunnossa.

Tuohon omakotitalo haaveeseen liittyen kuitenkin yritän aina poimia ja painaa mieleeni toimivia ja ei niin toimivia ratkaisuja asumisessa. Yksi yksinkertainen, mutta kiva juttu ovat nykyisen asuntomme kylpyhuoneet. Ensinnäkin tykkään ihan hirmuisesti siitä, että meillä on Master Bathroom (suomeksi?) eli oma kylpyhuone, johon on käynti ainoastaan meidän makuuhuoneestamme. Se on kiva jos on vaikka yöpyviä vieraita, että on se oma kylppärinsä jota ei tarvitse jakaa. Ei tarvitse miettiä suihkuvuoroja tai hipsutella ympäri asuntoa pyyhkeessä. Minulle on myös hirmu iso seikka se, että minun ei tarvitse hävetä valtavaa määrää kosmetiikkatuotteta. Suomessa se vuoreni oli joissain piireissä jo vitsi ja sielläkin sentään sain sitä paljon piiloon kaappeihin. Täällä voin pitää sen oman kylppärin omana valtakuntanani ja toisen kylpyhuoneen voin varustaa ns. vierassiistiksi.

Tästä päästään (viimeinkin) toiseen juttuun, josta pidän täällä kylpyhuoneissamme. Niiden kaapistosta!
Vieraskylpyhuonetta
Tykkään hirmuisesti siitä miten hyllykkö naamioituu seinään. Sieltä se on kuitenkin äärimmäisen kätevä vetää esiin ja kaiken löytää helposti ja kumartelematta. Tykkään! Jostain tälläisestä ratkaisusta voisin tykätä joskus mahdollisesti siinä omassakin kodissa.
Master kylpyhuone on tasoiltaan ja kaapeiltaan aivan täynnä minun juttujani ja mieheni on onnekas, että on saanut tilaa edes hammarharjalleen ja partakoneelle. ;) Tämän toisen kylppärin yritän kuitenkin pitää tyhjempänä ja siellä säilytän harvemmin käyttämiäni hiusjuttuja kuten muotoilurautoja ja paplareita. Muuten olen omistanut kaapin vierasvaroille. Minusta on kivaa kun tulee matkalaisia, että heidän ei tarvitse otttaa niin paljon tavaraa mukaansa tai voin lainata jotain jos on unohtunut.
Nytkin sain idean tähän postaukseen kun odotan ystävääni Maijaa poikaystävineen kylään ja aloin katsomaan puuttuuko kaapista jotain oleellista päivittäiseen elämään liittyvää. Sovimme jo etukäteen, että turhaa hänen raahata kaikkea mukanaan Sydneystä ja itsekin vastavuoroisesti lainailin häneltä vaikka mitä käydessäni siellä. :)

Kivaa kun saa ystävän kylään! :)

11.9.13

CÉLINE Luggage Tote

Laukkuihastukset aina vaihtelevat, mutta minulla tuntuu olevan yksi kestosuosikki, joka aina pyörii mielessäni. Joskus ihastukset syttyvät hitaasti ja toiston kautta. Joku niin tavallinen alkaa kerta kerran jälkeen näyttämään aina vain paremmalta. Minulla ja Luggagella se oli kuitenkin kyse rakkaudesta ensisilmäyksellä ja se tunne vain roihuaa vaikka aikaa kuluu. Viimeksi kohtasin tämän rakkauteni kohteen lääkärin vastaanotolla lauantaina. Istuin suurimman rakkauteni kohteen (Givenchy Antigonan, ei vaineskaan kyllä se suurin rakkauteni kohde on oma aviomieheni ;) ) kanssa penkillä lääkäriä odottaen kun Luggage Small purjehti sisään. Se laskeutui tyylikkäästi meitä vastapäätä ja aloin heti supista miehelleni, että "tuossa se on! Yksi suosikkilaukkujani". Loppuodotusaika kuluikin yllättävän nopeasti kun yritän syrjäsilmällä sitä tuijotella, ilman että kohteeni omistaja sitä huomaisi. Se kyseinen laukku oli tylsästi musta, mutta hyvillä muodoilla varustettuna. ;)

Céline Luggage Totes


Yleensä tykkään yksivärisistä laukuista, mutta Luggage Tote on aina ollut poikkeus. Olen alusta asti ihastellut nimenomaan niitä monivärisiä versioita. Niissä jotenkin se monivärisyys ei ole niin teennäisen ja pakotetun tuntuista kuin monissa muissa laukuissa. Niissä se monivärisyys vain tuo laukun parhaita puolia paremmin esille ja tekee laukuista erottuvia.

En nyt kuitenkaan ole tuota rakkauteni kohdetta ostamassa ainakaan toistaiseksi. Kun tilasin LV:n weekenderini tiesin, että se samalla tarkkoittaa Luggage Toten unohtamista. En vain millään pysty perustelemaan itselleni useiden niin kalliiden ostosten tekemista ja Keepall oli siinä mielessä perustellumpi ostos, että sille oli oikeasti käyttöä ja tarvetta eikä minulla ollut ennestään mitään vastaavaa. Arkikäsilaukkuja kuitenkin löytyy..

Mutta niinhän sitä sanotaan, että tosirakkautta eivät voi vuodet eikä etäisyys katkaista.. Katsotaan siis uudelleen sitten joskus kaukaisessa hamaisessa tulevaisuudessa..

8.9.13

moikka!

Täällä on ollut nyt vähän hiljaista joka suhteessa. Töissä on ollut ihan superkiireistä ja kun siihen yhdistää yhden kipeän ja toisen puolikipeän ihmisen, niin kovin aktiivista vapaa-aikaa ei ole tullut vietettyä. Tämäkin viikonloppu on ollut säältään kiva, mutta olen viettänyt sen käytännössä sohvalla katsellen Nashville TV-sarjan ekan kauden. Ei pidä kuitenkaan valittaa koska joskus on oltava paikallaan ja toisekseen olen todella koukuttunut tuohon Nashvilleen. ;) Yleensä aina perjantaisin hoen, että haluan rauhallisen viikonlopun, mutta viimeistään lauantaina ja sunnuntaina tulee pyörittyä vaikka missä. Nyt kun olen ihan oikeasti viettänyt sen rauhallisen viikonlopun ja olo alkaa olla siitä puolittaisesta toipunut, niin tuntuu että tulen hulluksi täällä seinien sisällä!
Onneksi ensi viikonlopusta pitäisi tulla vähän vauhdikkaampi! 
Saan nimittäin tärkeitä vieraita Sydneystä luokseni.. ;)

2.9.13

Väri-innostusta

Tiedättekö kun joskus aivan yhtäkkiä löytää inspiraatiota jostain niin, että se iskee ihan kunnolla. Selailin netistä asukuvia ja silmäilin mitä upeampia ja hienoja asuja eri julkkisten päällä. Minut kuitenkin pysäytti täysin kuva, joka näyttää ensisilmäyksellä melko tavanomaiselta. Ehkä se juttu olikin siinä, sillä tämän tyylin saatoin heti kuvitella kopioivani tai ainakin elemettejä siitä. Eniten kuvassa ihastuin army greenin ja burgundin yhdistämiseen väreinä. Myös tuo farkkujen sininen menee niin hyvin niiden kanssa yhteen tuossa asussa.
Kuva: DenimBlog
Ainoa ongelma on, että en muista omistavani mitään burgundin väristä ellei kynsilakkaa lasketa, eli aika heikoilla mennään. :) Myöskään mitään tuon tyyppistä vihreää ei taida löytyä paria t-paitaa lukuunottamatta. Lisäksi päätin joku aika sitten, että yritän vältellä vaatteiden ostelua ainakin seuraavat kuukaudet sillä niitä kuitenkin on jo kaapissa, ja minulla on sen tavanomaisen säästämisen lisäksi nyt pieni lisätsemppi vielä menossa sen suhteen.  Ei siis parhaimmat lähtökohdat tähän uuteen innostukseen ja ainakin näin alkuun jouduin tyytymään pariin kollaasiin, jotka loin Polyvoressa.

Värisuosikkini aina vähän vaihtelevat sen ikuisen navy sinisen rinnalla ja olen huomannut jo aikaisemminkin, että tällä hetkellä eniten kiinnostavat väreinä harmaa, army green ja burgundi. Ne muutamat vihreät paitanikin ostin juuri elokuussa hm:ltä. :)

Mitkä ovat teidän tämän hetkisiä innostuksia tai värejä? :)

1.9.13

Lazy Weekend

Täällä on taas vietelty sellaista laiskaa ja rauhallista viikonloppua. :) Mieheni saapui myöhään perjantaina työmatkaltaan kotiin ja olinkin häntä jo vähän odotellut. Viihdyn yksiksenikin hyvin, mutta on sitä aina yhdessä 1000x parempi olla. :) Lauantaina näimme heti kavereitamme aamupalalla yhdessä lempipaikoistani, Miss Jacksonissa St. Kildassa. Lauantai oli talven viimeinen päivä ja oli mahtavaa kun oli niin lämmintä jo, että selvisi hyvin ulkopöydässäkin t-paidalla. Sieltä suuntasimme keskustaan vähän kaupungilla pyörimään ja myöhemmin Melbournen "italialaiseen" kaupunginosaan, Lygon Streetille pizzalle. Meillä on siellä yksi lempiravintola, jonka nimeä en kylläkään ikinä muista. Se on ilmeisesti perheomisteinen paikka ja kaikki pizzat paistetaan kiviuunissa. Tykkäämme paikasta kuitenkin senkin vuoksi, että naisomistaja osaa olla ihan tavattoman tyly! Siis niin tyly, että se on jo ihan hauskaa, mutta hänkin usein leppyy ja alkaa loppuajasta jo vähän hymyillä. ;) Illalla tuli vielä katsottua Date Night niminen toimintakomedia televisiosta mikä oli yllättävän hauska.
Instagram (@mipsukka)
Vaikka kuulosta ehkä etten lauantaina tehnyt paljoakaan, niin olen silti jostain syystä ollut tämän koko sunnuntain tavattoman väsynyt. Ensinnäkin nukuin päälle yhteentoista ja en ole oikeasti tehnyt tänään mitään muuta kuin kävin kävelyllä kevään ensimmäisen päivän kunniaksi. Hetken mielijohteesta varasimme vielä äsken tälle illalle liput Wolverine elokuvaan Gold Class näytökseen. Minun on pitänyt käydä katsomassa se siitä lähtien kun sitä alettiin silloin joskus mainostamaan, ja ilmeisesti olemme ihan viimehetkellä liikkeellä, koska se oli jo monesta paikasta poistunut.

Sunnuntain Bonus: Wolverine = Ahma!

Tuo oli itselleni ainakin yllätys kun kerran aloin miettimään Suomen suurpetoja ja sitten tajusin etten tiedä ahman englanninkielistä nimitystä. Olin aina luullut Wolverinen X-Men elokuvissa viittaavaan jotenkin suteen, mutta kyseessä onkin Ahmamies! :D


Mitä te olette puuhailleet? :)