Lomalla

Karkuteillä ollut bloggari ilmoittautuu!! Mitä useampi päivä jää välistä, sitä vaikeampi on aina tehdä sitä seuraavaa postausta, koska sen pitäisi olla jotenkin erityisempi, jolloin kynnys siihen postaukseen kasvaa entisestään. 

Päätin nyt kuitenkin palata normaalimpaan rytmiin ihan rennosti poimimalla loman aikaisia instagramkuvia. Muutenkin olen lähinnä näpsinyt kuvia kännykällä ja vaikkei blogini ikinä valokuvausblogi olekaan ollut, ovat ne mielestäni aika suttuisia postauskuviksi.

Ja näiden hienojen selittelyjen jälkeen julkaisen siis heti seuraavaksi juuri niitä kännykkäkuvia.. ;)

 Shrine of Remembrance, rantaa St Kildassa, Yarrajoen vartta ja Luna Parkin sisäänkäynti. 

Shrine on sotamuistomerkki eräässä puistossa. Se rakennettiin I maailmansodan jälkeen kunnioituksesta australialaisia sotilaita kohtaan, mutta nykyään se toimii muistomerkkinä kaikkiin sotiin, joissa australialaiset ovat olleet mukana, mikä on paljon. Muistelen jonkun aussin sanoneen, että ovat olleet käytönnässä mukana kaikissa sodissa missä brititkin ja sama henkilö myös väitti, että australialaiset usein laitettiin eturintamaan ja sotien vaikeimpiin paikkoihin. En tiedä tämän paikkansapitävyyttää, mutta saatoin samaistua kun muistelin aikaa jolloin Suomi oli osa Ruotsia.. ;)

Täällä vielä asuessani kävin siellä kerran ja sinne on rakennettu myös museo alakertaan. Siellä oli vapaaehtoisena oppaana eräs vanha mies, joka oli veteraani ja osasi kertoa tosi hyvin kaikesta. Hän oli kiinnostonut sodista ylipäätään ja oli lukenut myös talvisodasta. Hän alkoi kyselemään hirveästi Suomen sodista, mitä niistä opetaan ja puhutaan ja miten pärjäsimme niin hyvin.. Juttelimme varmaan oli tunnin ja muuta henkilöstöä tuli jo ajamaan meitä ulos sillä museo oli sulkeutunut jo hyvän aikaa sitten.

Tällä kertaa kuitenkin vain lenkkeilin yhden ystäväni kanssa sen rakennuksen ohitse.. ;)

Melbourne sijaitsee suuren lahden pohjukassa ja rantaa on kymmeniä kilometrejä. Suurin osa on luonnontilassa, mutta sitten välillä on uimarantoja ja koirarantoja. Kitesurfing rannan kohdalla nappasin kuvan, sillä se on vain mielestäni niin siisti harrastus ja varjot ovat kivan näköisiä.

Yarrajoki on ihan mukava siinä mielessä, että kuka ei tykkäisi vedestä ja Southbankin rantakatu on kivan eloisa päiväsaikaan, mutta varsinkin iltaisin. Siellä kävelin eilisiltanakin ja oli mukavaa kun  vielä pärjäsi shortseilla ja t-paidalla, katu oli täynnä ihmisiä ja hyväntuulisia sellaisia. 

Luna Park sisäänkäynteineen on yksi Melbournen kuvatuimpia asioita. Vastaava Luna Park huvipuisto on myös Sydneyssä, mutta Melbourne on sitä vanhempi ja se alkuperäinen.. ha haa!!! ;) Sen puinen vuoristorata on rakennettu 1911 ja on maailman vanhin jatkuvassa käytössä ollut vuoristorata. Kävin siinä joskus ja vaikkei se kovin pelottava kyydeiltään ollut, niin olihan siinä tunnelmaa.

Eläimiä tulee aina kuvattua! Tänään kuvailin Albert Parkissa mustia joutsenia. Ne ovat täällä aina sen värisiä ja valkoinen olisi se erikoisuus mikä on ihan hauskaa. Eilen yöllä kotimatkalla nappasin kuvan puolestaa possumista. Possumi eli suomalaisittain kettukusu on mielestäni todella söpö eläin vaikka täällä niitä lähinnä tuholaisina pidetäänkin. Oikeassa elämässä minulla on ehkä välillä ärsyttäväkin tapa jakaa aina pieniä tietoiskuja ja tässä tulee yksi: possumi ei ole sama eläin kuin opossumi! Opossumeita elää Amerikassa ja possumeita Australiassa. :)

 Ravintoloissa ja kahviloissa on tullut pyörittyä todella paljon sillä ne ovat Melbournen juttu. Torstaina kävin Bombay Sapphire nimisen Ginimerkin Pop Up baarissa, joka on auki vain pariviikkoa siellä. He ovat luoneet pienen menun, jossa jokaiseen ruokaan on yhdistetty drinkki. Lippuun sisältyi kaksi tälläistä paria eli pieni ruoka-annos ja drinkki. Ruokia ja drinkkejä olisi halutessaan saanut sotkea keskenään, mutta jokainen ruoka ja drinkki oli suunniteltu siten, että suosisivat maultaan toisiaan ja toimisivat hyvänä yhdiltämä. Minä menin aivan suositusten mukaan enkä olisi voinut olla tyytyväisempi. Ilta oli muutenkin ihan superhauska ja meitä oli hyvä ryhmä koolla. 

Kavereita on tullut tavattua paljon ja olenkin niin onnellinen, että täällä Melbournessa minulle kertyi niitä niin hyvä joukko. Kuvassa olen Vanessan seurassa, joka asuu aivan kulman takana. Onkin aina niin superkivaa ja helppoa treffata ihan lähikadulla jossain kahvilassa tai kyläillä.

Kuvan aamianen on Top Paddock nimisestä ravintolasta, jonka aamiainen on kuulemma nyt yksi kaupungin kuumimmista. Viikonloppuisin sinne on kuulemma ihan turha yrittää sisään, mutta onneksi lomalaisella riittää aikaa ja osalla kavereistani on aina välillä myös arkipäivisin vapaata. Kahvia litkin ihan mahdottoman paljon, mutta totuus on, että missään muualla maailmassa ei saa yhtä hyvää kahvia kuin Melbournesta ja St Alin kahvi on siitäkin joukosta vieläpä parhaimmistoa. aah... flat white..

Rakkauteni siniseen ulottuu myös meikkeihin ja välillä (kuten tänään) saatan skipata luomivärit kokonaan ja vain laittaa rajauksen tummansinisellä kajalillä mikä on todella kivan näköinen muttei liian kreisi. Minulla on vähän hassut silmät, joista läheltä katsottuna on ihmisten todella vaikea sanoa minkä väriset ne oikein olisivat. Itse kuvailen yleensä sinivihreät ruskealla renkaalla. Eri värisillä meikeillä ne myös näyttävän aina hieman eri sävyisiltä mikä ei ole ihme sillä sitähän sanotaan, että tietyt värit aina korostavat toisia tiettyjä värejä. Tuo toinen vaaleampi kynä on Isadoran vaaleansininen korostuskynä mistä on tullut yksi lemppareistani ja omista saman kynän myös parissa muussa värissä. Kynsilakkapullosta ei sen enempää kuin, että kynsilakkalakko ei kauaa kestänyt. ;)

Muita menoja ovat olleet Friday Nights at Jean Paul Gaultier, josta mainitsinkin edellisessä asupostauksessa ja ostin myös polkupyörän. Aivan talomme kupeesta lähtee pyörätie rantaa pitkin, joka jatkuu monta kymmentä kilometriä. Vaikka olen täällä vain muutaman kuukauden, koin sen arvoiseksi ostaa käytetyn pyörän, jonka sitten jätän tänne, koska olisi sääli jättää nuo upeat pyöräilymahdollisuudet käyttämättä ja on minulla ainakin aikaa. Tuo kuva on parin viikon takaa, mutta viimeksi tänään pyöräilin 20 km lenkin rantaa seuraillen. 

Siinä viimeaikojen kuulumisia ja vähän muutakin tietoa kaupungista. Yllättävän paljon tuli kerrottua vaikka aluksi ajattelin, että mainitsen kuvista jotain lähinnä muutamalla sanalla. Kai se oli vain taas kyse siitä, että sai sen kynnyken ylitettyä.. ;)