13.8.11

Lentoasu

Lentovaatteissa arvostan aina ennenkaikkea mukavuutta. Tiedän että jotkut pukeutuvat lentämistä varten aina tavallaan vähän hienommin, mutta itse olen sitä mieltä ettei lentämisessä ole mitään niin erikoista tai hienoa ole, että sen vuoksi tarvitsisi pukeuta tavallista näyttävämmin. Minulla on aina yleensä farkut, t-paita, villatakki ja huivi, koska koneissa on monesti aika viileää ilmastoinnin vuoksi.


- Neuletakki: Esprit
- Huivi: hm
- Farkut: Object
- Laukku: Michael Kors
- Kengät: Tory Burch

Neuletakit ovat mielestäni käteviä lentäessä, koska ne on helppo riisua tai pukea. Tuo Espritin neuletakki on ihanan pehmeä ja tykkään todella paljon söpöistä nahkapaikoista, jotka ovat kyynerpäissä. Sen alle laitan todennäköisesti jokun Gina Tricotin perus t-paidan. Leokuvioinen hm:n huivi on todellinen luottohuivini, joka on kiertänyt kanssani jo maailman ympärikin. Parasta siinä on sen suuri koko ja olen monesti käyttänyt sitä jopa peittona, ja vierekkäin istuessa se mahtuu hyvin kahden ihmisen harteille yhtäaikaa. Se on myös aika ohut, joten se menee pieneen tilaan. Olen yrittänyt jo kauan löytää jotain vastaavaa huivia, mutten ole vielä onnistunut. Objectin farkut ovat superpehmeät ja joustavat ja sen vuoksi aivan ihanat erityisesti pitkälle lentomatkalle. Korsin laukku on mukavan iso ja Burchin ballerinat sattuvat hyvin sopimaan väriltään siihen. Mukaan lennolle otan vielä erikseen villasukat.

Tärkeintä on siis mukavuus, lämpöisyys ja se, että vääntelehdit istuimella miten tahansa, et esittele paljasta selkää tai jotain vielä kauniimpaa kaikille muille matkustajille.

10.8.11

Uusi kamera

Eilen sain ostettua sen kauan haaveilemani järjestelmäkameran. Pohdin pitkään Nikonin D3100 ja D5100 mallien välillä ja päädyin lopulta jälkimmäiseen. Kyseessä pitäisi olla perushyvä runko, joka kaltaiselleni todelliselle amatöörille on täysin riittävä. Runkoa pystyy sitten taas lisävarustelemaan loputtomiin ja monet objektiivit saattavat maksaa moninkertaisesti verrattuna halvimpiin runkoihin.

Eikö kaikkien bloggarien kuulu ottaa tämän tyyppinen kuva heti kameran oston jälkeen.. ;)
Yksi syy minkä takia ostin kameran Suomesta on se, että halusin suomenkieliset käyttöohjeet. Englantini on hyvä, mutta tietenkin heikompi erikoissanostoissa ja haluan mahdollisimman paljon irti uudesta kamerastani. Edessä on nyt ihan mahdottomasti kaikkea opiskeltavaa, koska haluaisin oppia myös ihan oikeaa valokuvaamista eikä vain automatic-asetuksella kuvaamista, koska silloin kamera menisi mielestäni hukkaan eikä se hinnassakaan olisi sen arvoista. Toivon että Australiassa voisin käydä jonkun ihan valokuvaamiskurssin vaikka sen tyylisen millaisia Suomessa järjestävät kansalaisopistot.

Ostin samalla myös laajemman objektiivin
Toivottavasti saisin nyt oikein hyviä eläinkuvia.. ;)


9.8.11

Rapujuhlat

Hirveästi on ollu kaikki viime päivät ohjelmaa ja sama pyöritys vielä jatkuu. Sinällään kaikki ohjelma on ollut ihan mukavaa ja siihen on liittynyt mm. paljon ystävien kanssa ajan viettämistä. Eilen illalla vietimme mieheni ja vanhempieni kanssa rapujuhlia, joka on jokavuotinen perinne.


Lapsuudenkotini on lammen rannalla ja lapsuudessanni ravustimme aina itse rapumme joka kesä. Muistan miten jännittävää oli aina kun sain nostaa rapumertaa vedestä  ja sitten näki monta rapua sieltä tuli vai tuliko yhtään. Rapukannat ovat monesti hyvin ailahtelevaisia ja jokin tauti saattaa helposti tuhota koko kannan. Meidänkään lammessamme ei enää ole rapuja, mutta onneksi niitä saa ostettua muualta ja siten rapujuhlien perinteestä ei tarvitse luopua.



rapua ja tilliä paahtoleivällä.. NAM!

Monille ehkä toispätöinen seikka, mutta itselleni rapujuhlissa on ehdottoman tärkeää koristelut. Ilman rapujuhlat eivät ole rapujuhlat! Ravut pitää tarjoilla lautaselta, joissa on rapu, lautasliinoissa, pöytäliinoissa ja ruokalapuissa(!) pitää olla ravunkuvat ja tietenkin rapuja ja rapujenkuvia pitää olla mahdollisimman paljon muutenkin ja mahdollisimman monessa jutussa.


Ehdottoman tärkeä ovat myös paperilyhdyt tunnelmaa tuomassa. Nytkin oli ihanaa kun aloitimme juhlia illan hämärtyessä ja koko ajan pimentyessä, tulivat lyhdyt aina vain kauniimmiksi. Monesti olemme pitäneet rapujuhlia vasta syyskuussa kun on oikeasti jo pimeämpää, mutta muuttomme vuoksi pidimme juhlat jo nyt, ja juhlistimme samalla synttäreitäni (neljännesvuosisata), jotka ovat ensi sunnuntaina.


Lyhdyt olivat kauniita jo alkuillastakin
 Juhlat olivat kaikenkaikkiaan oikein kivat ja oli ihanaa vietää vanhempien kanssa aikaa nyt vielä kun taas voi. Jäimme myös mökille yöksi ja sain nukuttua siellä todella hyvin. Oli kivaa ettei jäänyt tämä kesä välistä sen suhteen.



Pitäisi varmaan tarinoida jotain muutostakin, mutta siinä on vain se ongelma, että se tuntuu jostain syystä vielä jotenkin kaukaiselta vaikka siihen on enää alle viikkoa. Nyt on vain niin kiirettä, ja tänääkin itselläni on ihan minuuttiaikataulu, että ehdin kaiken hoitaa. Mutta toisaalta tarviiko sitä nyt niin hirveästi miettiä? Miettii sitten vaikka maanantaina kun lento on oikeasti edessä.. ;)

5.8.11

Läksiäislahja

Tänään oli viimeinen työpäivä työpaikassani seuraavaan kahteen vuoteen. Se tuntuu niin hassulta ja oudolta, mutta toisaalta onhan minulla ollut täällä jo sijainenkin palkattuna jo jonkin aikaa, joten kauhea yllätys ei tämän päivän koittaminen voinut olla. Vähän on haikea olo, mutta toisaalta ei niin paljon, koska olen palaamassa samaan paikkaan parin vuoden päästä. Helpompaa kun ei tarvinnut jättää lopullisia jäähyväisiä ihanille työkavereille.

Sain heiltä oikein lahjankin ja eikö olekin ihan paras kortti?! :D


 Pussista paljastui pullollinen Fresitaa, joka on aivan yksi lempparijuomistani! Olin kuulemma viimeviikolla puhunut jotain Fresitasta ja kehunut sitä. Itse en muista koko keskustelua, mutta olipa silti kiva että olin sellaisen käynyt. Eiköhän tuo tule nautittua heti lauantaina ja samalla voin vaikka muistella vielä työkavereitani.

"Kohti uusia seikkailuja"

3.8.11

Hajuvesiä

Pidän paljon hajuvesistä ja käytänkin niitä päivittäin. Monesti valitsen päivän tuoksun asuni mukaan eli onko se esimerkiksi tyylillisesti enemmän hempeä vai rock. Samoin värit, joita löytyy asusta vaikuttavat monesti tuoksunkin valintaan, vaikka siinä on jo kyse enemmän omista eri asioiden välisistä mielleyhtymistäni.


1. Hugo Boss Intense (shimmer edition)
2. David Davidoff Cool Water
3. hm tuoksuja
4. Lancome Miracle
5. Lancome Hypnose
6. Lacoste Touch of Pink
7. Christina Aquilera Inspire
8. Jennifer Lopez Glow After Dark
9. Jennifer Lopez Glow Miami
10. Jennifer Lopez Glow
11. Lancome Magnifique
12. Lancome Poeme
13. Lancome Tresor
14.  Escada Island Kiss
15.  Hugo Boss Pure Purple



16. Lacoste Pour Femme
17. Nina Ricci Nina
18. Valentino Rock´n Rose
19. Escada Into the Blue


20. Lacoste Pour Femme (toinen pullo)
21. Escada Sentiment
22. Salvatore Ferragamo Incanto Heaven


Lisäksi pesuvälinelaukussani kulkevat pikkupullot Lancomen So Magic ja Jennifer Lopezin Love at first Glow tuoksuja. Suosikkejani noista ovat Lacosten Pour Femme, Valentinon Rock'n Rose, Escadan Into the Blue, Escadan Sentiment sekä Nina Riccin Nina. Rakastan hajuvesia ja yhdessä vaiheessa niiden ostamisesta meinasi jo tulla ongelmaa, koska maailmassa on aivan liikaa ihania tuoksuja. Vajaat 2 vuotta sitten tein niiden suhteen ostolakon, joka on myös pitänyt. Noidenkin kuluttamisessa kestää hiukan ja lisäksi hajuvedetkään eivät säily ikuisesti. Niiden tuoksu voi muuttua niiden ikääntyessä, mutta ainakaan omieni kohdalla en ole huomannut muutoksia, tai sitten ne eivät ole ainakaan muuttuneet huonompaan suuntaan. Kyllähän ne uudet tuoksut aina houkuttaisivat, mutta pidätydytään toistaiseksi näissä. ;)

Mitä suosikkituoksuja teillä on ja onko teillä mitään samoja hajuvesiä kuin minulla?

1.8.11

Koditon

Nyt on koti tyhjennetty, siivottu ja luovutettu vuokralaisille. Tuntuu käsittämättömältä miten siihen sai menemään niin paljon aikaa. Toisaalta lajittelin tavaroita ihan ajatuksella enkä vain vetäissyt kaikkea kerralla laatikkoon. Moni juttu päätyi roskiin, moni pääsi uuteen kotiin, ja itsekin sai tavallaan uutta kun löytyi esineitä joiden olemassaolosta ei tiennyt tai muistanut mitään.


Muutto vei varsinkin viimeisen viikon ajan kaiken energian ja ajatukset. Kaikki ajatukset oli kohdennettu siihen että asunnon tulee olla tyhjä ja siisti nyt menneenä viikonloppuna. Nyt olo tuntuu oudon tyhjältä ja päämäärättömältä vaikka todellisuudessa kahden viikon päästä pitäisi lentää Australiaan. Voi olla että kyse on väsymyksestäkin sillä viikolla kaikki illat venyivät pakatessa päälle puolen yön ja perjantaina pakkasimme neljään asti aamulla, ja heti lauantaina aaumulla jatkui sama homma. Anoppi tuli onneksi auttamaan siivouksessa ja hänestä oli kyllä hurjan iso apu.Tuntui mukavalta luovuttaa asunto kun tiesi että se oli niin siisti kun voi vain olla. Kaikki hyllyt ja pinnat pyyhitty, lattiat luututtu ja kaikki listoja myöten imuroitu.


Nyt on vain todella outo olo, jotenkin niin koditon.Vuokralaisemme vaikuttavat todella mukavilta ja sen puoleen ei ole mitään huolta. Eilenkin illalla tuntui vain todella hassulta ajatella, että tällä hetkellä meillä ei ole omaa kotia, ja meidän kodissamme on parhaillaan kaksi meille tuntematonta ihmistä, joille se on nyt koti. Todennäköisesti emme muuta siihen asuntoon enää ikinä, ja ehkä senkin vuoksi tuntuu nyt niin hassulta, tavallaan kuin yksi aikakausi olisi päättynyt. Toisaalta tuntuu hyvältä, että oli paikka jossa viihtyi niin hyvin, ja se tuntui omalta pikku tuvakololta tässä maailmassa.

Mukaani Australiaan lähtevät tavarat. En ole vielä punninnut paljon painaa, mutta jotenkin vaisto sanoo, että jotain on vielä ehkä pakko karsia. Laukkuni on vielä kooltaankin tavallista hieman isompaa mallia.
Eilen siis luovutimme asunnon puoleltapäivin ja todella hyvä asia, että muutto pois siitä asunnosta oli jo nyt. Olisi ollut hirveää jos samanlainen rumba ja paine olisivat olleet juuri ennen lentoa. Nyt saa rentoutua mökillä pari viikkoa, joista toinen on vielä itselläni lomaa. Onhan tässä vielä kaikkea mahdollista tekemistä pariksi viikoksi. Itseni pitää uusi migreenilääkkeiden resepti, käydä kampaajalla (oikeasti se oli viimeviikolla, mutta menin tuntia liian myöhään, hups..), käydä jostain ostamassa se haaveilemani kamera, nähdä ystäviä, pitää rapujuhlat vanhempieni kanssa ja vaikka mitä, mitä en jaksa nyt edes muistaa.


Eilen oli kuitenkin ihana ja aivan erityinen päivä sen vuoksi, että oli tullut kuluneeksi tasan vuosi tästä:



Miten siitä voikaan olla jo vuosi ja toisaalta onko siitä vasta vuosi? 
Elämäni onnellisin ja ihanin päivä, jota on aina niin ihanaa muistella.

Emme kaiken muuton vuoksi olleen kiireen ja hässäkin vuoksi lähteneet juhlistamaan ensimmäistä hääpäivää minnekään kauemmaksi, vaan menimme vanhempieni mökille, joka on meiltä vain n. puolen tunnin matkan päässä. Speciaalimpaa siitä teki kuitenkin sen, että olimme siellä yötä ensimmäistä kertaa, mikä tuntuu todella hassulta kun ajattelee että olemme olleet yhdessä yli 6 vuotta, ja meillä olisi ollut siihen aivan lukemattomia mahdollisuuksi. Yleensä jos olemme olleet mökillä, olemme olleet mieheni mökillä tai sitten vanhempieni vanhalla mökillä, jota ei vuokrata lainkaan, ja johon kaikki lapsuuteni mökkimuiston liittyvät. Päivä ja ilta meni mukavasti leväten, saunoen ja uiden, elokuvaa katsellen ja mikä tärkeintä toisen seurasta nauttien.

Tänään käymme illalla Lahdessa vieden sinne vielä muutamia tavaroita ja sitten pääsemme sinne mökille, jossa vietämme viimeiset kaksi viikkoa siitä ajasta, jonka olemme täällä Suomessa. Koska mökillä ei ole nettiä, hiljenee tämäkin blogi hieman.

Hieman ehkä sekavan tuntuinen postaus, mutta jos totta puhutaan, niin sekava olo on hieman nyt itsellänikin. Sekava, mutta oudon levollinen ja onnellinen.