24.2.13

Kotona Uudesta-Seelannista

Tulin perjantaina kotiin miltein viikon kestäneeltä työmatkalta ja pakko myöntää että mahtava reissu! Matkani oli todella mielenkiintoinen ja nautin siitä todella paljon. Mietin monta kertaa miten onnekas olenkaan, että minulle on avautunut näitä kaikkia mahdollisuuksia elämässäni. Työni ja siihen liittyvät yksityiskohdat olen aina jättänyt blogini ulkopuolelle, joten en mene niihin nytkään, mutta ajattelin että voisin silti kirjoittaa hiemen paikoista joita näin ja mitä ehdin kokea. :)

Juuri kun ennen matkalle lähtöä pääsin sanomasta kuinka minulle tuskin jää vapaa-aikaa tällä työmatkalla, niin samantien sain melkein kokonaisen päivän alkuun. :D Lensin Rotoruaan missä on paljon geotermistä toimintaa. Siellä kävin helvetin portilla ja tulin takaisin. (Anteeksi en voinut vastustaa.. ;)) Olen käynyt Rotoruassa kerran aikaisemminkin jolloin kävin katsomassa geysirejä, joten nyt halusin eri paikkaan ja päädyin sellaiseen kuin Hells Gate. Kyseessä on alue, jolla on paljon rikki(?)lampia, kuumia lähteitä ja muuta geotermisyyteen liittyvää. Englanninkielisen nimen paikalle antoi aikanaan brittiläinen kirjailija George Benard Shaw, jonka mielestä ilmaisu ilmeisesti kuvaili paikkaa parhaiten. ;)
Itse en ehkä nimeäisi paikkaa niin dramaattisesti, mutta onhan se vaikuttava. ;) Luonto on niin erikoisen näköistä verrattuna mihinkään muuhun mitä olen muualla nähnyt. Höryäviä lampia, kuplivaa mutaa ja se haju.. Se haju on niin voimakas ja myös sangen epämiellyttävä. Joku on joskus kuvaillut sitä samankaltaiseksi kuin mädäntynyt kananmuna. Itse sanoisin kuitenkin sen oleva siedettävä vaikka en sitä ehkä hajuvetena hankkisi. ;) Se haju on muutenkin todella voimakkaasti läsnä koko Rotorualla ja olenkin jo vähän huolissina jos se jämähtää vaatteisiini. ;)





Pääsin mukaan opastetulle kierrokselle, jonka muut jäsenet olivat eläkeläisiä amerikasta ja risteilyllä. Se oli leppoisaa seuraa köpötellä mukana ja oppaan selostus avasi paljon vaikka tuntuu että paljon jo siitä unohdin. Joka tapauksessa eri altaat eroavat kemiallisilta ja muilta ominaisuuksiltaan toisistaan hyvinkin paljon. Toiset ovat ihmisille tappavia ja toiset taas terveydelle hyödyksi. Olin aika vaikuttunut siitä, että yhden altaan mutaa käytetään ihan oikeasti jatkuvasti Rotoruan sairaalassa. Alueella sijaitsee myös eteläisenpallonpuoliskon (heh) isoin lämminvesiputous.
Samalla alueella sijaitsi myös kylpylä ja kiertelyn jälkeen menin nauttimaan siitä. Otin itselleni mutakylvyn, joka oli todella ihana! Menin istumaan pieneen altaaseen, johon oli johdettu sulfaattivettä alueelta ja sinne oli myös kerätty alueen mutaa, jota sai sitten levitellä iholleen. Voi kuulostaa todella oudolta, mutta tällä mudalla ja vedellä väitetään olevan terveydellisiä ja ihoa helliviä vaikutuksia. Pakko myöntää että nautin mudan tunteesta iholla ja jälkeenpäin se tuntuikin sametinpehmeältä! :)
Rotorua itsessään on mukava pieni kaupunki ja aika samannäköinen kuin monet vastaavan kokoluokan kaupungit Australissa. Mikä Rotoruan kuitenkin erottaa muista kaupungeista on juuri tuo kuumat lähteet jne. ja se että kaupunki sijaitsee ison järven rannalla. Olen itse kotoisin Järvi-Suomen alueelta ja aina rakastanut vettä. Lapsuudenkotini sijaitsee lammen rannalla ja kesäisin tuli vietettyä paljon aikaa mökillä suuremman järven rannoilla. Rotoruan järvikin oli kaunis ja vietin aika pitkän ajankin vain istuen rannalla sitä ihaillen.




Rotoruasta lensin eteläsaarelle Nelsoniin. Olen matkustellut reilusti yli kolmessakymmenessä maassa, mutta kun ihailin maisemia pienestä lentokoneesta, päähäni tuli väkisinkin ajatus, että tämä on kauneinta mitä olen ikinä nähnyt. Lentokoneesta maisemat hahmottaa aivan erilailla vielä kuin maasta. Ihailin vuoristoja, jotka tuntuivat vain jatkuvan ja jatkuvat, metsäisiä rinteitä ja rannikoilla kauniita lahtia ja poukamia, joissa vesi tuntui aina olevan eri väristä.

Nelson keskustaltaan oli mielestäni nätimpi kuin Rotorua. Siellä oli enemmän kauniita vanhoja rakennuksia eikä niin paljon niitä kamalia tasakattoisia, kuutionmallisia tönöjä. Keskustan alueella oli myös katujenvarsilla kauniita kukka-amppeleita roikkumassa. Keskusta oli hyvin viehättävä ja Nelsonilla oli myös upea satama-alue rantoineen, joita en tosin valitettavasti ehtinyt kuvailla.



Sellaisissa maisemissa siis pyörin viikolla ja nautin työstä ja reissusta todella paljon. Ihanaa on silti olla taas kotonakin. :)

4 kommenttia:

  1. Tuttu paikka tuo Nelson, Rotorualla emme muistaakseni käyneet, vaikka tulivuorelle kiipesimmekin vähän toisessa kohtaa pohjoissaarta. Se rikin haju on kyllä ... ainutlaatuinen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa! :D Kuulin, että pohjoissaarella on myös tulivuori joka toimii talvisin laskettelukeskuksena. Onkohan sama? Kuulosti ainakin mielenkiintoiselta. ;)

      Poista
  2. Kiva postaus ja ihania kuvia. Olisi niin ihana päästä käymään siellä päin maailmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Itseänikin on tämä kolkka kiehtonut niin kauan kuin muistan ymmärtäneeni mitään maista. :)

      Poista

Ilahduta minua kommentillasi ja kiitos ajastasi! :)