27.5.12

Ikinä ei pitäisi sanoa, ei ikinä enää!

Jokainen joka on tuntenut minut sieltä ala-asteelta saakka, voi olla erittäin yllättynyt seuraavasta paljastuksesta. Aloitin nimittäin neulomaan! Vihasin neulomista koulussa ja kerran mm. sain eräät säärystimet valmiiksi vasta kesälomalla kun ne olisi kuulunut saada hiihtolomaan mennessä valmiiksi. Olen vannonut etten enää ikinä koske puikkoihin, mutta kaverini Maia yllytti minua ja päätin antaa uuden mahdollisuuden. Lähtötilanne oli se, että en muistanut miten työ aloitetaan, miten tehdään silmukka tai mitään muutakaan.

Eilen suuntasimme Maian kanssa lankakauppaan, ostimme langat ja puikot ja päätettiin laittaa ne viuhumaan.  Kuulumme molemmat käsityökerhoon nimeltä Pörröiset mirrit ja eilen oli sen kuukausittainen tapaaminen. Kaiken sen syömisen, juomisen ja juoruamisen ohessa saimme työmme alkuun ja saimme muilta mirreiltä loistavaa apua ja neuvoa.

Nyt olen aika innoissani! Neulonta ei ollutkaan yhtä kamalaa kun muistin! :D Otimme Maian kanssa saman tavoitteen, jotta voimme olla toisillemme tukena tässä suuressa haasteessa. :) Tavoitteena on saada aikaan jotain joka muistuttaa kauluria ja kuvan siitä voi käydä vilkaisemassa Maian blogista. :)

Harrastaako kukaan teistä neulomista tai muita käsitöitä? :)

14 kommenttia:

  1. Never say never! :) Hauska,että olet päättänyt antaa uuden mahdollisuuden! Itsekin olen aloittanut nyt hiljattain virkkaamaan.Joku vanhuuden hurahdus taitaa olla,ei vain ihan hauskaa ja terapeuttista puuhaahan nuo käsityöt on! :)

    VastaaPoista
  2. Laitahan kuvia virkkaamisestasi ellet ole jo laittanut! :) Itse en kyllä muista edes miten virkataankaan. :D

    VastaaPoista
  3. Täällä kohtalotoveri, joka inhosi käsitöitä koulussa yli kaiken!!:) kurssikaverit innostivat neulomaan ja nyt olen ihan koukussa! Vielä sitä 'vanhanakin' voi opetella!

    VastaaPoista
  4. Taidonnäytteitäsi olenkin ihastellut blogissasi! :) Hassua että sinäkin olet inhonnut käsitöitä :D

    VastaaPoista
  5. Hienoa ettà otit puikot taas kàsiin! Ja hienoltahan tuo tyòn alkukin jo nàyttàà :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D Saa nähdä millaisia jättisilmukoita sinne vielä myöhemmin iskee. ;)

      Poista
  6. Mulla ei mitään traumoja ole neulomisesta tullut kouluajoilta. En silti ikinä saa aikaiseksi, että ryhtyisin tekemään jotakin. :D Aina vain mietin, että sitten joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä joskus sitten vielä niihin tartut. :D Kyllä se jännän hyvältä tuntuu kun näkee, että jotain saa oikeasti aikaa kun vähän heiluttelee puikkoja. :)

      Poista
  7. Hurraa,hienoa!! :) Ihanaa,että teillä on tuommoinen kerho, saa toisilta tsemppiä ja myös ideoita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! :D siellä on myös kivaa vaihtaa kuulumisia.. ;)

      Poista
  8. Ensi kerralla sit se onepiece Olivialle! :D

    VastaaPoista
  9. Ihana harrastus :) Itsekin usein haaveilen jonkun neulontatyön aloittamisesta mutta todellisuudessa minulla meni hieman alle 9 kk pienen vauvan peiton neulomiseen, ja siitäkin tuli reikäinen. Mutta pitäisi vain sitkeästi harjoitella. Laita ihmeessä kuvia projektin etenemisestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on aika isoa lankaa ja etenee yllättävän nopeasti. :) En vain osaa vaihtaa uutta kerää, joten joudun odottamaan kunnes pörröiset mirrit kokoontuvat seuraavan kerran että pääsen jatkamaan. :D Mutta kuvia laitan, tuli siitä millainen tahansa ja vauvanpeittosi kuulostaa suloiselta reikineen kaikkineen! :D

      Poista

Ilahduta minua kommentillasi ja kiitos ajastasi! :)