Scandinavian Spa

Viikko taas pyörähti ja jotenkin tuo edellinen viikko tuntui erityisen raskaalta. Ajatukset pyörivät Australiassa koko ajan ja ikävä oli oikein erityisen kova. Kaipaan juurikin sitä arkielämääni siellä ja kotiamme joka siellä todella tuntui kodilta. Lomamatka voisi sinne olla ihan kiva, mutta ei se olisi sama.. se olisi lomaa eikä sitä arkea. En ikinä aikaisemmin ajatellut, että noinkin päin voisi joskus tuntea ja vielä näin vahvasti!

  Joka tapauksessa viikonloppuna tunsin tarvetta hemmotteluun ja rentoutumiseen, ja ajelimme vuoristoon Whistlerin kylään ja siellä Scandinavian Spa nimiseen kylpylään. Ja se oli juuri sitä mitä tarvitsin! Ulkoaltaita, saunoja ja lopuksi vielä tunnin ihana hieronta. Puitteet rentoutumiseen olivat hyvät sillä koko paikka oli omistettu hiljaisuudelle ja rauhoittumiselle. Paikka oli K-19 eli lapsia ei ollut alueella lainkaan, kaikki kännykät, kamerat ja muu elektroniikka olivat kiellettyjä ja koko paikasta oli suunnittelulla saatu aikaan jotenkin todella harmoninen alue, jossa sielu ja mieli todellakin lepäsivät.

Tässä muutama heidän nettisivuiltaan lainattu kuva, jotta paikka vähän hahmottuu:

Siellä oli pari isompaa allasta joiden veden lämpötila oli 40 astetta ja pari pienempää, jotka olivat 15 ja 16 asteisia. Vieraille suositeltiin kuumien ja kylmien paikkojen vuorottelua verenkierron lisäämiseksi. Altaiden lisäksi siellä oli ulkoapäin puulämmitteinen "Finnish Sauna" sekä höyrysauna. Lisäksi siellä oli pari Solariumia, jotka eivät tietenkään olleet ruskettautumissolkkuja, vaan sellaisia rentoutumishuoneita, joissa istuttiin aurinkotuoleissa infrapunalamppujen alla, katseltiin ikkunasta lumista maisemaa ja kuunneltiin rentoutumismusiikkia. Normaalisti voisi tuo jälkimmäinen kuulostaa omaan korvaanikin hieman tylsältä, mutta pääsin siellä jotenkin niin sellaiseen rentoutumisen tilaan, että nautin vain siitäkin ja annoin ajatusteni juosta omia ratojaan. Niin pitkälle en sentään mennyt, että olisin liittynyt niiden seuraan, jotka ulkona makoilivat riippumatoissa tai istuivat piirissä hiljaa nuotioitten ympärillä.

Vaikka muuten olisin voinut antaa paikalle 5 tähteä, niin valitettavasti ainoa miinus tulee juurikin tästä "suomalaisesta" saunasta. "Finnish Sauna" on sellainen yleinen käsite englanninkielisissä maissa, joilla mm. erotetaan se saunatyyppinä vaikkapa höyrysaunoista. Tuokin oli ihan kaunis sauna. Upeat hirsiseinät, tunnelmallinen valaistus ja se oli puulämmitteinen, mikä aina tekee mielestäni ilmasta mukavamman hengitellä ja muutenkin oleskella. ..mutta.. millainen sauna on sellainen, jolle ei saa heittää lainkaa vettä eli löylyjä? Hyvin yleinen "dry sauna" Suomen ulkopuolella, muttei ainkaan "suomalainen". ;) Lisäksi se oli todella mieto lämmöltään. Minä joka en rehellisesti sanottuna ole kummoinen saunoja olisin pystynyt oleskelemaan siellä vaivatta vaikka miten kauan ja mieheni, joka on kovempi saunoja ei saanut edes hikeä pintaan. Ihan miellyttävä oleskeluun, muttei ehkä kuitenkaan sellainen ideaalisauna suomalaiselle. 

Menimme sinne melko myöhään kun pimeä oli jo alkanut ja paikka oli tunnelmallinen hyvin suunniteltuine valaistuksineen. Luulen myös, että ajankohta oli hyvä siinä mielessä ettei siellä ollut lainkaan tungosta. Ihmisiä oli jonkin verran, mutta omaa tilaa oli riittävästi ja sitä tuli koko ajan vain lisää. Koko paikka meni kiinni yhdeksältä ja meillä oli illan viimeinen parihieronta-aika kello 8. Otin Deep Tissue -hieronnan ja se oli aivan mielettömän ihana. En käy kovin usein hierottavana, joten kun käyn, nautin siistä sitäkin enemmän. Kun oli aika lähteä kotiin olin niin rentoutunut ja pitkästä aikaa sellaisessa todella harmonisessa mielentilassa, että onneksi se en ollut minä joka joutui ajamaan autolla kotiin. ;)

Sunnuntai oli vähemmän speciaali, mutta kiva päivä silti. Kävimme eräässä pienessä luonnonpuistossa kävelyllä, ajelimme autolla ja tutustuimme lisää ympäristöön sekä hetken mielijohteesta menimme vielä elokuviin. Menimme katsomaan Hobitin, mikä oli hyvä asia sillä en tiedä kauan se enää pyörii elokuvateattereissa. Sitä katsellessa alkoi kuitenkin taas sellainen pieni kaiho riipiä rintaan.. Muistan nimittäin kun menimme katsomassa ensimmäistä osaa Melbournessa. Katsoimme sen Royal Botanic Gardenissa ulkoilmateatterissa. Siellä puistossa pimeän tultua nostettiin suuri valkokangas erään lammen rannalle ja katselimme elokuvaa nurmikkoiselta rinteelta maaten bean bag patjoilla siemaille viiniä ja napostellen herkkuja samaan aikaan kun kauempana loistivat Melbournen pilvenpiirtäjät valoineen ja päällämme lenteli korkealla lepakoita. Oi niitä aikoja ja muistoja...