4.6.13

Lakes Entrance

Toissa viikonloppuna tuli käytyä kivassa pienessä kaupungissa nimeltä Lakes Entrance, joka sijaitsee Melbournesta reilut 300km itään päin. Sen ohi on tullut ajeltua muutamat kerrat ja nyt oli kivaa viettää siellä pientä viikonloppulomaa. Asukkaita siellä ei ole paljoa ja pääelinkeinot siellä ovat turismi ja kalastus, minkä myös huomasi katukuvasta.

Aamulla etsimme kivaa aamupalapaikkaa ja ensin katselimme ihan tavallisia kahviloita kadun varrella, mutta sitten huomasimme kivan ravintolalautan. Sen yläkerroksessa oli ihana terassi näkymillä satama-alueelle. Ihanat maisemat aamupalan nauttimiseen ja paikalla oli myös parvi pelikaaneja, joita oli kivaa ihailla.




Heti aamupalan jälkeen käppäilimme vähän katuja pitkin vaikka mihin kauppoihin en varsinaisesti jaksanut mennä. Poikkeuksen teki söpö pieni suklaapuoti, joka oli samalla myös kahvila. He tekivät kaikki tryffelinsä käsin siellä ja muutenkin siellä oli jotenkin kivan lämmin tunnelma. Pakkohan sieltä oli pieni pussi herkkuja ostaa ja ne olivat hyviä!

Seuraavaksi oli vuorossa odottamani kohokohta! Kotilomuseo! Tykkään juuri kaikista tuollaisista hauskoista jutuista, joita pienistä paikoista voi löytää. Jos olisin lomalla vaikka Pekingissä tuskin tulisi mentyä tuollaiseen paikkaan, koska olisi niin kiire nähdä ne pakolliset nähtävyydet. Kuitenkaan niistä must do-jutuista ei välttämättä saa lopulta kuitenkaan sen enempää iloa kuin juuri tuollaisista paikallisista pienistä nähtävyyksistä. Oma asenne ratkaisee.
Sen jälkeen tulikin lähinnä kierreltyä ja nautittua kauniista maisemista. Lake Entrance sijaitsee Ninety Mile Beachin varrella, joka on siis nimensä mukaisesti yli 90 mailia eli 150 km pitkä ranta. Alueella on myös vuoroveden muodostamia hiekkasärkkiä ja muutenkin juuri se luonnollisuus on läsnä. Monien turistikohteiden rannat ovat ns. mad made eli mahdollisesti täysin keinotekoisesti rakennettuja tai ainakin siten, että lähes kaikki hiekka on muualta rahdattua. Ne ovat hienoja, mutta itse silti arvostan aina enemmän luonnollisuutta.

Ihmisen luomaa tuolla on toki kaivettu kanava, joka taas luo kulkukäylän sisämaan järvialueelle, --> kaupungin nimi Lake Entrance. Järvialueille tehdään risteilyjä, joille olisi ollut kiva mennä, mutta eihän sitä kaikkea päivässä ehdi. ;) Lisäksi edelleen oma ennakkoasenteeni on se, että Suomessa meillä on niin upeat järvet että mieluummin käytän aikani muuhun, kuten vaikkapa valtameren ihailuun. 












 Olen varmaan aikaisemminkin maininnut kuinka rakastan merta. Rakastan sen voimaa ja ikuisuutta. Monesti mietin rannalla seisoessani katsellessani merta ja kuunnellen sen pauhua kuinka vaikka kaikki maailmassa muuttuu, meressä on jotain ikuista. Kuinka moni ihminen ennen minua on tuhansien vuosien aikana katsellut myöskin merta ja ihaillut sitä.  Heistä ei ole enää jäljellä mitään kuten ei minustakaan joku päivä, mutta meri on silti edelleen siinä, ajattomana.

Koska kyseessä oli luonnonranta ei sen rantaviiva myöskään ollut viivasuora vaan se mutkitteli hiukan ja silloin tällöin erottui selviä törmäitä. Tiettyihin paikkoihin oli myös kasautunut paljon simpukan kuoria ja niistä hienoimpia poiminkin muistoksi ja koristeeksi kotiini. Rannalla oli myöskin muutamia muita kävelijöitä, mutta enimmäkseen nautin sen rauhasta. Voin vain tosin kuvitella millaista siellä on turistikaudella ja kesällä, jolloin luulen rannan olevan täyteen tikattuna ihmisistä. Nyt näin kahden ihmisen uskaltautuvat uimaan ja minusta jo pelkkä nilkkojen kastelu tuntui jäiseltä.

Maantieteellisesti ja maisemallisesti Lakes Entrance oli jännä paikka. Yleensä olen tottunut, että kaupungit ovat rakennettu suoraan rannalle, mutta siellä oli kaistale vettä ennen rantaa. Eli ensin oli kaupunki, sitten oli silta muutamakymmenen metriä leveälle hiekkakaistaleelle ja sen hiekkakaistaleen toisella laidalla oli sitten se avomeri rantoineen.





Aussit täällä Melbournessa tuntuvat kyseisen pikkukaupungin tietävän, mutta mikään kuuluisa turistipaikka ainakaan kansainvälisessä mielessä se ei ole. Eikä se missään nimessä mikään bilepaikka olekaan, mutta juuri sellainen kiva paikka viikonloppuun tai pitkään sellaiseen kun haluaa rentoutua ja nauttia kauniista ympäristöstä.




Juuri tuollaisia suunnittelemattomia pikareissuja lähialueille pitäisi kyllä tehdä enemmänkin. :)

6 kommenttia:

  1. Voi miten kaunista! <3 Kivanoloinen paikka. Mä kans rakastan merta, se on niin kaunis! Olen aina pitänyt merestä paljon enemmän kuin järvestä, aaltojen pauhe, meri-ilman tuoksu, kesäisin täällä nauravat lokit... Ja rakastan sen symboloimaa vapautta <3 Haha, mietein just viime yönä, kun en meinannut saada nukuttua, että harmi kun meri on niin kaukana kuitenkin, olis niin kiva siirtää juoksureitit kesän ajaksi meren rantaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa! :D Meressä on vain sitä jotain ja itse rakastan vielä niitä suuria aaltoja, jollaisia ei ikinä synny järvissä. :)

      Poista
  2. Upeita kuvia!!!! Minua ilahdutti eräs pikkuinen yksityiskohta, nimittäin sen kotilomuseon kyltti, jossa oli sen Pienen Merenneidon kalaystävä Pärsky :)

    Mä olen ollut Elvistä hoitamassa torstaista asti, tänään tuli Hanna kotiin. Meillä oli Elviksen kanssa taas niiiin kivaa, se on kyllä niin ihana koirakaveri <3 Just tänään lenkillä tapasin tutun ja puhuin Australian matkastani erään tutun kanssa. Oli se vaan niin ihana matka! <3

    <3: Norppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin se ilahdutti :D Kivaa, että sait taas yhteistä aikaa Elviksen kanssa <3 :)

      Poista
  3. Upean näköinen paikka tämäkin!

    VastaaPoista

Ilahduta minua kommentillasi ja kiitos ajastasi! :)